Uusi metsälakiesityslisää valinnanvaraa
Metsä on aina ollut suomalaisille tärkeä. Se näkyy esimerkiksi siinä, että metsälaki on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Vuosikymmenten varrella lakia on tiukennettu ja metsänomistajien mahdollisuuksia itse päättää metsänsä hoidosta rajattu.
Tiukka metsälaki oli perusteltu, koska sillä haluttiin turvata Suomen tärkeimmän raaka-aineen, puun, riittävyys metsäteollisuudelle. Tilanne on muuttunut ja metsänhoidon ansiosta Suomen metsät kasvavat nyt kymmeniä miljoonia kuutiometrejä enemmän kuin niitä käytetään.
Nyt metsälakia ollaan muuttamassa enemmän kuin vuosikymmeniin. Maa- ja metsätalousministeriö jätti viime viikon torstaina pitkään ja perusteellisesti valmistellun uuden metsälakiesityksen eduskunnalle. Uusi laki vähentää säätelyä ja lisää metsänomistajien valinnanvapautta metsiensä hoidossa.
Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta. Metsänomistajien omaa vastuuta metsiensä hoidosta lisää myös valmisteilla oleva metsänhoitoyhdistyslain muutos. Sen seurauksena pakollinen metsänhoitomaksu ja pakkojäsenyys metsänhoitoyhdistykseen poistuvat.
Vaikka metsänomistajan vapaus valita metsänhoitomenetelmiä lisääntyy, ei metsissä saa kuitenkaan tehdä aivan mitä vain. Vuoden 1886 metsälain tärkein tehtävä oli metsien uudistamisen varmistaminen. Uudistamisvelvoite säilyy myös uudessa laissa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan lainmuutos edistää nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään nykyistä aktiivisemmin (MT 14.6.).
Uusi metsälakiesitys ei kelpaa luonnonsuojelujärjestöille. Niiden mielestä metsälaki on vain metsän uudistamisen ja hoidon laki. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä uudessa metsälaissa tulisi olla vahvasti mukana monimuotoisuuden turvaamisen kehittäminen. Metsätalous on WWF Suomen metsäasiantuntijan Panu Kuntun ja suojelujohtaja Jari Luukkosen mukaan metsäluonnolle yhä uhka. (MT 7.6.)
Uutta lakia on arvosteltu myös siksi, että kansalaiset nostavat joidenkin kyselyjen mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi metsäasioissa. Erityisesti vastustetaan avohakkuita.
Metsänomistajakunnan monipuolistuminen onkin johtanut siihen, että mielipiteet metsistä ja niiden merkityksestä ovat muuttuneet. Suurimmaksi metsänomistajaryhmäksi ovat nousseet eläkeläiset. Maanviljelijät omistavat yksityismetsistä kolmanneksen samoin kuin kaupungeissa asuvat metsänomistajat.
Uudessa metsälaissa otetaan huomioon metsien merkitys omistajilleen sekä omistajakunnan muutos. Uusi metsälaki sallii muun muassa metsien kasvatuksen eri-ikäisenä, eli niin sanotun jatkuvan kasvatuksen. Metsänomistajilla olisi mahdollisuus itse aidosti päättää, haluaako avohakkuita metsiinsä vai ei. Eivätkö luonnonsuojelujärjestöt luota metsänomistajiin? Noin 700 000 suomalaista omistaa metsää.
Maaseudun Tulevaisuuden pari vuotta sitten metsänomistajille tekemän kyselyn mukaan metsistä saatavia hakkuutuloja piti tärkeänä vain noin joka kolmas.
Vaikka metsiin liittyy paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja, pitää metsiä kuitenkin hoitaa. Siihen uusi metsälaki tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Metsät ovat edelleen Suomen tärkein luonnonvara. Hyvin hoidettu metsä tuottaa sekä taloudellista tulosta että elämyksiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
