Suomi raportoi: Emme ole saaneet pysäytettyä luonnon monimuotoisuuden hupenemista
Tutkijan mielestä Suomen valmius pysäyttää monimuotoisuuden kato on parempi kuin koskaan aiemmin.
Joka yhdeksäs Suomen eliölaji on uhanalainen, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön uhanalaisuusarvioinnista. Kuva: Johanna KokkolaLuonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei ole saatu pysäytettyä Suomessa määrätietoisesta suojelutyöstä huolimatta. Vuoteen 2020 ulottuvaa tavoitetta monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi ei tulla saavuttamaan. Asiasta kertoo Suomen biodiversiteettityöryhmän kuudes maaraportti.
Raportissa arvioitiin Suomen luonnon monimuotoisuusohjelmaan sisältyvien 105:n toimenpiteen toteutusta. Jokaisella ohjelman osa-alueella on edistytty, mutta toimintaa täytyy edelleen tehostaa.
Kahdenkymmenen maailmanlaajuisen Aichi-tavoitteen saavuttamisesta todetaan, että Suomi on toteuttanut tavoitteisiin liittyvät hallinnolliset toimet, mutta toimintatapojen muutos yhteiskunnassa on ollut riittämätöntä.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) korostaa, että monimuotoisuuden hupeneminen on yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa suurimpia ympäristöongelmiamme. Maaraportti sekä Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviot antavat suuntaa, millaisia toimenpiteitä tarvitaan erityisen kipeästi.
"Pitkän tähtäimen tiekartta luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle on nyt tarpeen", Tiilikainen toteaa.
Toistaiseksi tärkeitä työkaluja suojelutyössä ovat olleet Monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi.
Suomen maaraportti on toimitettu vuonna 1992 Riossa solmitun biodiversiteettisopimuksen sihteeristöön. Maiden raporteista koostetaan kansainvälinen Global Biodiversity Outlook -arvio monimuotoisuuden tilasta.
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo, että tähän mennessä 196 maasta 61 on lähettänyt maaraporttinsa.
Suomi on raportoinnissa ja monimuotoisuuden suojelussa kärkimaita, koska hallinto toimii niin hyvin. Weissenbergin mukaan muut maat ovat ihastelleet yhteistyötä, jota virkamiehet, sidosryhmät ja kansalaisjärjestöt tekevät pyöreän pöydän ääressä vuonna 1995 perustetussa kansallisen luonnon monimuotoisuustyöryhmässä.
Suomessa lainsäädäntö on integroitunutta ja tietoa luonnosta ja monimuotoisuudesta on paljon.
Tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta ei usko, että yksikään maa raportoi pysäyttäneensä monimuotoisuuden kadon vuoteen 2020 mennessä.
Auvisen mukaan edistyksellisiä maita monimuotoisuuden suojelussa ovat ainakin Sveitsi, Ranska, Hollanti, Iso-Britannia ja Pohjoismaat. Myös Euroopan ulkopuolelta löytyy edistyksellisiä maita, kuten Costa Rica.
Auvisen mielestä Suomen valmius pysäyttää monimuotoisuuden kato on parempi kuin koskaan aiemmin.
"Toki haasteetkaan eivät ole olleet näin suuria, mutta paljon on rakenteita luotu, tietoa kerätty ja yhteistyötä rakennettu. Seuraavien kymmenen vuoden aikana tavoite voitaisiin saavuttaa, jos toimeen tartuttaisiin yhtä päättäväisesti kuin nyt ollaan tarttumassa ilmastonmuutoksen torjuntaan."
Rion biodiversiteettisopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus, jolla pyritään suojelemaan luonnon kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Suomi ratifioi sopimuksen heinäkuussa 1994.
Sopimus edellyttää, että osapuolet laativat kansalliset biodiversiteettistrategiat ja -toimintaohjelmat. Tavoitteena on, että luonnon kirjon turvaaminen sisällytetään yhteiskunnan kaikkiin toimiin.
Lue lisää:
Suomen selkärankaisista uhanalaisia noin kolmannes – merkittävin syy metsäelinympäristöjen muutokset
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
