Tuleeko maalla asumisesta rikkaiden etuoikeus?
Olisiko kunnallistekniikalle olemassa vaihtoehto, jossa yksiköt olisivat hajautettuja, pieniä ja itse korjattavia?, Asumisen vapaus -kirjaan kirjoittanut arkkitehti Viri Teppo-Pärnä (keskellä) kysyy. Vasemmalla kirjan toimittanut Juha Kuisma, oikealla arkkitehti Heikki Aitoaho. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseudulle rakentamista jarrutetaan liikaa, arvioitiin Helsingissä keskiviikkona.
”Nykylinja johtaa siihen, että maalla asumisesta tulee vain rikkaiden etuoikeus”, kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma sanoi Asumisen vapaus -kirjan julkistustilaisuudessa.
Kuisma muistutti, että kun taloja ei tule lisää, hintataso nousee suhteettomasti. ”Olemassaolevista rakennuspaikoista tulee samalla tavalla haluttuja kuin kesämökit ovat.”
”Ruotsissa entisistä köyhän väen torpista on tullut eliittiasuntoja”, Kuisma sanoo.
”Jos maaseudulla on vain rikkaita ihmisiä, se on poliittisesti huono asia.”
Kuisman toimittama, Maahengen kustantama ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön julkaisema pamfletti on kirjailijan mukaan välihuuto, ellei jopa kapinaan yllytys vapaamman ja paremman asumisen puolesta.
Poliittinen linja Suomessa menee Kuisman mukaan toiseen suuntaan.
”Ympäristöhallinto on sitoutunut myyttiin, että maalla asuminen on haitallista.”
”Varsinkaan maaseudun ekologiseen rakentamiseen ei ohjata ihmisiä, vaan lähtökohta on, että maalle ei saisi rakentaa.”
Maaseudun uudisrakentamisen haitallisuus ei kuitenkaan Kuisman mielestä perustu tieteelliseen tietoon.
Ympäristökirjailija Risto Isomäki toteaa kirjassa, ettei kaupunkiasuminen itse asiassa ole kovin ekologista.
”Päästöjen vähentäminen on todennäköisesti helpompaa maaseudulla, ja maalla on käytettävissä paljon suurempi kirjo erilaisia mahdollisuuksia kuin kaupungeissa”, Isomäki arvioi.
Hänen mukaansa ilmaston lämpenemistä ei todennäköisesti voi enää pysäyttää kasvihuonekaasujen päästöjä vähentämällä. Maaseudun asukkaat joutuvat ehkä jatkossa poistamaan ilmakehästä myös suuren osan kaupunkilaisten tuottamasta hiilidioksidista.
Isomäki päätyy siihen, että maaseudun ihmiset luultavasti pelastavat myös kaupunkilaiset ilmastokatastrofilta, eikä toisinpäin.
Pamfletin kymmenen kirjoittajaa esittelevät erilaisia asumisen vapauden muotoja: pientalokokeiluja, kyläkaavoitusta, teemakyliä, talonpoikaisen pihatradition tuntemusta ja uusia rakentamisratkaisuja.
”Vapaus luo kokeiluja ja niiden kautta syntyy uusia toimivia ratkaisuja. Olemme John Stuart Millin linjalla ja eri linjalla kuin ympäristöministeriö, joka on mielestämme väärässä”, Kuisma sanoi keskiviikkona.
”Alvar Aalto ei olisi ikinä saanut rakentaa Villa Maireaa näillä määräyksillä.”
Arkkitehtoorisen kokeilun tuloksena syntynyt modernistiluomus seisoo Porin Noormarkussa hongikkomäellä erillään kuntarakenteesta.
Kuisman ja Isomäen lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet arkkitehti Matti Vuorio, kirjailija Matti Mäkelä, arkkitehti Heikki Aitoaho, professori Staffan Lodenius, arkkitehti Ilmari Mattila, arkkitehti Viri Teppo-Pärnä, kansatieteilijä Teppo Korhonen ja diplomi-insinööri Lasse Ristikangas.
Kirja päättyy Vuorion ideoimaan vapaan asumisen manifestiin, joka haluaa poistaa rajoituksia maaseudulla asumisesta.
Kuisman mukaan kirja on tarkoitettu kaavoittajille, ympäristöhallinnolle, kunnallisille viranhaltijoille, kaavoituslautakuntien jäsenille ja maaseudun kehittäjille.
”Asumisen vapaus on keskeinen osa maaseudun kehittämistä”, Kuisma totesi.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
