Sijoitusyhtiö EQT ei sijoita metsäfirmoihin: liian syklistä

Conni Jonssonin mukaan EQT:n tavoite on ostaa markkinajohtajia ja laajentaa omistamiensa yhtiöiden toimintaa. Kuva: Markku Vuorikari

Ruotsalaislähtöinen pääomasijoittajayhtiö EQT sijoittaa pitkäaikaisesti vain hyviin yhtiöihin. ”Ostamme hyvän yhtiön, laajennamme sitä ja myymme paremmassa kunnossa”, EQT:n hallituksen puheenjohtaja Conni Jonsson sanoo.

Pitkäaikaisuus tarkoittaa vähintään viittä vuotta. Jonsson korostaa paikallisuutta, vastuullisuutta ja kestävää toimintaa, ”koska se on hyvää bisnestä”.

Metsäyhtiöihin EQT ei sijoita. Se on Jonssonin mielestä liian raaka-aineriippuvaista ja syklistä bisnestä.

Pohjoismaiden suurin pääomasijoitusyhtiö on ottanut Suomessa haltuunsa Terveystalon, joka on suurin yksityinen hoiva-alan toimija.

EQT omistaa Suomessa myös Musti&Mirrin, jonka liiketoimintaa laajennetaan Pohjoismaihin. Energia-alan Adven-yhtiön EQT myi juuri eteenpäin.

Jonsson painottaa kasvua EQT:n omistamissa yhtiöissä. ”Ensimmäinen ehto sijoittamisessa on, että saamme määräysvallan, jotta voimme kehittää yhtiötä. Toiseksi yhtiön täytyy pystyä kasvamaan esimerkiksi laajenemalla muihin maihin.”

Pääomasijoittaja käyttää yhtiössä valtaansa hallituksen kautta. Hallituksen puheenjohtajaksi sijoitetaan kokenut teollinen asiantuntija ja lisäksi mahdollisesti muitakin asiantuntijoita.

EQT:n kaikki sijoitukset eivät ole onnistuneet kovin hyvin, esimerkiksi kylpyhuonekalusteyhtiö Sanitecin.

”Emme saaneet kaikkia ongelmia tietoon ennen yhtiön haltuunottoa. Yhtiö saatiin kuitenkin lopulta toimimaan, tappiota ei tullut ja pörssilistaukseen osallistuneet pääsivät reilusti voitolle sijoituksestaan.”

Suomessa yhtiön johdon pitäisi Ruotsin tapaan ottaa nykyistä vahvemmin henkilöstö mukaan päätöksentekoon.

Ruotsissa 1–2 henkilöstön edustajaa on ollut mukana yhtiön hallituksessa jo pitkään.

Suomessa on Jonssonin mukaan liikaa vastakkainasettelua. ”Kun paikallinen henkilöstön edustaja esimerkiksi kuulee perustellusti firman hallituksessa, että jossakin täytyy vähentää työpaikkoja jotta muualla menestytään, asia ymmärretään.”

Jonsson kehottaa myös miettimään, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä päästään nykyistä parempaan tilanteeseen. ”Yksityinen pystyy tehokkuuteen, jota Suomessakin tarvitaan välttämättä väestön ikääntyessä.”

”Joskus julkinen hallinto toimii yksityisiä tehokkaammin, mutta satoja kertoja useammin asia on toisin päin. Jos halutaan innovaatioita ja tehoa, täytyy yksityinen hyväksyä.”

Pankit on yksityistetty ja niitä valvotaan finanssivalvonnan avulla tehokkaasti. Jonssonin mielestä samalla tavalla voitaisiin menetellä terveydenhoidossa ja koulutuksessakin.

55-vuotias Jonsson on kotoisin karjatilalta Ruotsin itärannikolta. Hän vietti nuoruutensa tiivisti työssä tilalla, jonka koko on 350 hehtaaria metsineen.

”Maatalous ei ole liiketoimintaa, se on elämäntapa. Teet päätöksiä itsenäisesti, mutta olet töissä 24/7. En aio ostaa maatilaa, niin kuin monet ystäväni.”

Suomen kannalta katsoen pääomasijoituksen suurin etu on, että tänne saadaan pääomaa. ”Sitä ei ole koskaan liikaa”, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo.

”Usein sijoittaja tuo myös tietoa ja yhteyksiä sekä kokemusta alalta, jolloin yritys menestyy paremmin. Haittapuoli on se, että verot maksetaan useimmiten ulkomaille tai kierrätetään niin, että veroja ei juuri makseta.”

Usein yhtiön pitoaika on varsin lyhyt, viitisen vuotta. ”Jos sinä aikana keskitytään vain tuloksen kohentamiseen ja unohdetaan esimerkiksi tuotekehitys, tulos on kehno.”

”Toisaalta jos sijoittaja tarjoaa tietoa ja pyrkii laajentamaan, tilanne on hyvä”, Rothovius sanoo.

Verotuksen merkitys on olennainen. ”Suomalainen sijoittaja ei pärjää, jos maksaa täydet verot Suomeen, kun kilpailijana on ulkomainen vähän veroa maksava sijoittaja.”