Suomalaiset haluavat postin kotiin vähintään viidesti viikossa

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaiset pitävät tärkeänä, että lehdet ja muu posti jaetaan kotiin joka päivä vähintään viitenä päivänä viikossa.

Postinkannon merkitys tuli ilmi Medialiiton IROResearch Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa marraskuussa haastateltiin tuhatta suomalaista. Otos käsitti 18–79-vuotiasta aikuisväestön osaa koko maassa. Maanviljelijöitä otoksessa oli edustettuna yksi prosentti otoksen tuhannesta henkilöstä eli noin 6–14 henkilöä.

Lehtien jakelua ja postinkantoa vähintään viitenä päivänä viikossa piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 80 prosenttia vastaajista. Tulokseen vaikutti selvästi myös vastaajien ikä, sillä 18–24-vuotiaista 59 prosenttia arvosti lehtien ja postin vähintään viisipäiväistä jakelua 59 prosenttia vastaajista. 60–79-vuotiaista erittäin tai melko tärkeänä tätä piti 92 prosenttia vastaajista.

Kyselyssä ei annettu reunaehtoja siitä, mitä vähintään viisipäiväinen jakelu maksaisi. Medialiitto on ehdottanut jakelun uudistamista siten, että sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjeet ja muu posti jaettaisiin yhdellä kertaa mahdollisimman varhain aamulla. Vastaajista 72 prosenttia pitää tällaista uudistusta erittäin tai melko hyvänä. Erityisesti uudistusta kannattavat pienissä kaupungeissa ja maaseudulla asuvat.

IROResearch Oy selvitti suomalaisten mielipiteitä sanomalehdistä, aikakauslehdistä, kirjoista ja oppimateriaaleista sekä tv- ja radiotoiminnasta Medialiiton toimeksiannosta. Tulokset julkistettiin media-alan yhteisessä Mediapäivässä Finlandia-talossa Helsingissä.

Kotimaisen median arvostus noussut ennätyslukemiin.

Käytännössä kaikki suomalaiset – 96 prosenttia – pitävät tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Osuus on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

Kotimaisen median arvostus oli kyselyn tulosten perusteella kokonaisuutena ennätyslukemissa. Mielipidekyselyssä 86 prosenttia vastaajista kertoo arvostavansa kotimaisten mediayritysten tuottamia sisältöjä paljon tai erittäin paljon.

Arvostus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä merkittävästi eli 6–15 prosenttiyksikköä. Eniten arvostus on lisääntynyt ikäryhmässä 18–24-vuotiaat. Suomalaiset ovat myös entistä varmempia mielipiteestään.

”Tulokset kertovat siitä, että vastuullisen kotimaisen median yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään entistä paremmin. Ihmiset ovat joutuneet pohtimaan, mihin voi luottaa, kun verkossa leviää myös harhaanjohtavia ja valheellisia sisältöjä vailla vastuunkantajia. Luottamus on ansaittu ajan mittaan eikä se säily ilman koko alan ja yhteiskunnan päättäväisiä toimia”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi.

Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten mielipiteitä mediatuotteiden verotuksesta, lehtien jakelusta sekä alan kilpailutilanteesta.

Suomalaisten enemmistö eli 59 prosenttia vastaajista pitää lehtien ja kirjojen arvonlisäveron laskemista nollaan erittäin tai melko tärkeänä. Lehtitilausten arvonlisävero nousi vuonna 2012 nollasta 9:ään ja sen jälkeen 10:een prosenttiin eli samalle tasolle kuin kirjojen verotus.

Digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin ensi vuoden heinäkuun alusta. Vastaavalla tavalla alennetaan myös painettujen lehtien irtonumeromyynnin arvonlisäveroa.

Digitaalisten julkaisujen ja e-kirjojen alv:n laskeminen printtijulkaisujen tasolle on kauan odotettu uudistus, jonka odotetaan vauhdittavan media-alan digitaalista kasvua ja kehitystä.

Medialiiton tavoitteena on alentaa uutismedioiden arvonlisäverokanta nollaan Norjan ja Tanskan tavoin.

Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ei pitänyt median nollaverokantaa realistisena vielä seuraavan hallituksen aikana, mutta:

"Vahvana tavoitteena sen pitää olla", Kangaskorpi painotti.

Poliitikkojen asenteet median arvonlisäveron laskemiseen ovat Kangaskorven arvion mukaan selvästi muuttuneet myönteisempään suuntaan kahdeksassa vuodessa.

EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Alin mahdollinen verokanta on viisi prosenttia.

Medialiiton tilaamaan tutkimukseen haastateltiin tuhatta suomalaista niin, että otos edustaa luotettavasti 18–79-vuotiasta väestöä. Tiedonkeruu toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta marraskuussa 2018.

Juttua oikaistu 14.11. kello 15:05. IROResearch Oy:n tekemän tutkimuksen otoksen maanviljelijöiden määrän osalta. Maanviljelijöitä ei otoksessa ollut vain yksi henkilö, vaan yksi prosentti otoksen tuhannesta henkilöstä eli noin 6–14 henkilöä.