Hallituksen kuripaketistasuuret säästötyrittäjälle
Heikki Eerola puhdisti kurkkuja Herkkumaan pesulinjalla keskiviikkona. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Ehdotukset yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ovat rohkaisevia ja kannatettavia, kertoo hämeenlinnalaisen elintarvikeyhtiön Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola.
”Hallituksen esitykset ovat tuomassa selvää parannusta.”
Rekola kertoo, että elintarvikkeiden vienti edellyttää hyvää kilpailukykyä. ”Jos pystymme pienentämään yksikkökustannuksia, saamme lisää kilpailukykyä”, hän perustelee.
”Tärkeintä on, että työllisyys turvataan. Jos katsoo ehdotuksia yksittäisen työntekijän näkökulmasta, helposti ajatellaan, että yritys on voittaja. Yrittäjän ensisijainen tehtävä on kuitenkin turvata työpaikat.”
Rekola laskee, että kilpailukykypaketti tuo Herkkumaalle säästöjä palkkausmenoihin.
Vuositasolla esimerkiksi sosiaaliturvamaksun alennus 1,7 prosenttiyksiköllä säästää noin 4 000 euroa, kun palkkakulut ovat noin 1,25 miljoonaa euroa.
Arkipyhäkorvauksissa säästöjä kertyy 30 hengen yrityksessä noin 10 000 euroa. Sairauslomakulut nousevat noin 5 000 euroon vuodessa, jos oletetaan, että jokainen työntekijä on pois viisi päivää vuodessa.
Elintarvikesäilykkeiden tuotanto on hyvin kilpailtua Euroopassa.
”Hinta on valitettavasti markkinoinnissa yksi määräävimmistä tekijöistä. Siksi hintakilpailukyvyn on säilyttävä.”
Esimerkiksi Puola on sotkenut markkinoita.
”Puolalaisilla yrityksillä on huomattava etu, koska maassa ei ole minimipalkkoja. Suomessa käytössä on taas selkeät taulukkopalkat”, hän kertoo.
Jos vientiponnisteluissa onnistuu, tuotannon volyymit kasvavat selkeästi, Rekola kuvaa.
”Kun volyymi kasvaa, pystymme ehkä palkkaamaan lisää ihmisiä töihin. Näin olemme menetelleet aiemminkin.”
Elintarvikeyhtiö Herkkumaan pääluottamusmies Marko Pikkarainen sanoo, että hallitus rankaisee työn tekijöitä. Monet ehdotukset kuulostavat hänestä poikkeuksellisilta. Etenkin sairauspaiväkarenssi arveluttaa.
”Elintarvikealalla ei saa tulla missään nimessä töihin flunssaisena. Kukaan ei ole tahallaan pois töistä. Karenssi johtaisi siihen, että työntekijät tulevat sairaana töihin”, hän kertoo.
Herkkumaa edellyttää todistuksen kaikista poissaloista. Pikkaraisen mielestä sairauspäivistä pitäisi edelleen saada normaali palkka.
Uudistus kaiken kaikkiaan laskisi työntekijöiden vuosiansioita jonkin verran. Pikkarainen ymmärtää, että yrityksillä on taloudellisesti vaikeaa.
”Jokaisen pitää joustaa. Lopulta on kyse kaikkien elinkeinosta”, hän sanoo.
Paikallinen sopiminen on Herkkumaassa käytössä. Pikkarainen mainitsee, että esimerkiksi työntekijöillä on ollut mahdollisuus vaihtaa ylityöt vapaiksi.
”Järjestely on toiminut hyvin. Kesäaikana teemme paljon ylitöitä. Kun kurkkua tulee sisään, työt on tehtävä pois alta”, hän sanoo.
Välillä myös viikonloppuisin on töitä tarjolla. Sunnuntait ovat olleet yleensä vapaapäiviä.
Herkkumaa on aloittanut toimintansa vuonna 1987. Kolme vuotta sitten perheyrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Atte Rekola kertoo, että hän jatkoi yrityksen toimintaan yhdessä kahden veljen ja vaimon kanssa.
Herkkumaa valmistaa muun muassa kurkku-, punajuuri- ja sienisäilykkeitä sekä erilaisia hilloja ja mehuja.
”Olemme olleet samoilla tuotteilla markkinoilla alusta alkaen”, Rekola sanoo.
Vientikauppaan yritys ryhtyi 2007. Keskeisimmät kohteet ovat Venäjä, Ruotsi, Tanska ja Baltian maat. Merkittävin kohde on Venäjä, eivätkä EU:n tai Venäjän pakotepolitiikat ole vaikuttaneet elintarvikevirtoihin. Rekola kertoo, että maa ei ole omavarainen ja se tarvitsee edelleen tuontiruokaa.
”Meidän tuotteita ei ole pakotelistalla. Venäjän vientimme ei ole notkahtanut yhtään viimeisen puolen toista vuoden aikana. Nyt olemme viime vuoden tasolla.”
Yrityksessä työskentelee noin 30 vakituista ja sesonkityöntekijöitä on vuosittain parisenkymmentä.
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
