TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ Maitosodan voittaja on helppo arvata

Lapsena hain maitoni tankista, jonka Valion auto säännöllisesti tyhjensi. Se oli vähän kuin oma auto, koska – kuten tänäänkin – suomalaiset talonpojat omistivat ja johtivat

yritystä.

Olen iloinen, että Suomessa on muitakin meijeriyrityksiä. Ilman kilpailua maito myytäisiin edelleen sinisessä ja punaisessa purkissa ja voi

voipaperissa.

Minulla ei ole mitään Arlaakaan vastaan. Arvostan myös tanskalaisia, ruotsalaisia,

saksalaisia sekä brittiläisiä

talonpoikia, jotka meijerin omistavat.

Tämän lehden tekijänä

puolustan suomalaista talonpoikaa. En tee eroa sille, kenelle maajussi tuotteensa myy,

kunhan saisi siitä kelpo hinnan.

Pohjoisen Euroopan maidontuottajat taitavat meijeribisneksen. Tanskalaislähtöinen

Arla (o.s. MD Foods) on laajentunut nopeasti naapureihinsa. Valio on ollut maltillisempi mutta jalostanut

historiansa ajan omistajiensa maitoa vientituotteiksi ympäri maailmaa.

Arla oli 2000-luvulle tultaessa kiinnostunut fuusioimaan myös Valion. Suomalaiset

maidontuottajat eivät vakuuttuneet, että yhteistyö olisi

toteuttanut heidän yrityksensä

perustehtävää eli taannut

parhaan mahdollisen tuottajahinnan.

Valion markkinavoima riitti

pitkään tasaveroiseen asemaan kaupan kanssa sekä kilpailuun tuontia vastaan. Asetelma auttoi myös pienempiä meijereitä.

Arla ei Suomea unohtanut. Kahdeksan vuotta sitten se

osti suomalaisen Ingmanin ja aloitti myös maidontuonnin Ruotsista. Arla tuli kauppoihin

hinnalla, ja hinnalla alkoi myös Valion ärhäkkä puolustus.

Sotaa ei käyty ainoastaan kaupan hyllyillä vaan myös

sanallisesti. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen

lähetteli tuottajakentälle

viestejä, joissa aiottiin ampua viholliseen täyslaidallinen ja tähdätä vesirajaan.

Arlan rynnistys osoitti,

että yhteismarkkinoiden

paine ja myös todellinen tuonti koskevat tuoremaitojakin.

Hintasodan katkaisi Kilpailuvirasto. Sen mukaan Valio saalisti myymällä maitoa alle

omien kustannusten. Valio kiisti, mutta Markkinaoikeus tuomitsi. Oikeusprosessi

odottaa päätöstään.

Valio ei ole enää perusmaitojen markkinajohtaja. Yhtiö kärsii Venäjä-pakotteista ja luovuttaa samaan aikaan

viranomaispäätöksillä osan maidostaan kilpailijoille. Ne purkittavat maidon kaupalle, jonka hyllystä Valio ei voi

annettujen rajoitusten vuoksi

kisata.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

näyttää jo pohtivan aikaansaannoksiaan.

Valion vaikeudet ovat saaneet osan sen tuottajista vaihtamaan paremman hinnan perässä muihin meijereihin – useimmin Arlaan. Vaihtajat ovat muistuttaneet, että kilpailu kuuluu markkinatalouteen.

Kilpailua ja markkinataloutta maitoalalle onkin luvassa.

Kun kilpailusäännöt selkiytyvät, tappiollista vientiä vältetään kovalla hintakisalla kotimaassa. Kisaa toisiaan ja tuontia vastaan meijerit käyvät myös tuottajahinnalla.

Vuosituhannen vaihteen maitosota opetti, että kilpailu alalla muuttuu helposti epäterveeksi. Se siirtää markkinavallan kaupalle.

Pohjolan osuuskuntatalonpoikien maitosodan ilmeiset lopputulokset ovat tyhjä maitotili ja kauppiaan leveä hymy.

Avaa artikkelin PDF