Valkoinen joulu on tilastojen valossa liki takuuvarma Pohjois- ja Itä-Suomessa − yksi asia on poikkeus

Arkistokuvassa luminen maisema Kajaanissa joulukuussa 2021. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Luminen joulu on Suomen pohjois- ja itäosissa lähes takuuvarma, ilmenee Ilmatieteen laitoksen pidemmän ajan tilastoista. Ainoastaan Perämeren rannikko lauhempana alueena muodostaa poikkeuksen.

Mitä lähemmäs rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi lumisen joulun todennäköisyys laskee. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkeita jouluja on keskimäärin vain joka toinen joulu, samoin lounaissaaristossa.

Eteläisen ja keskisen Suomen lämpötilat liikkuvat tilastojen valossa joulunaikaan nollan molemmin puolin.

Maan pohjoisosassa joulunajan lämpötilat vaihtelevat yleensä muutamasta pakkasasteesta noin 15 asteeseen pakkasta.

Tiedot ilmenevät Ilmatieteen laitoksen jouluaaton maksimi- ja minimilämpötilojen vertailusta vuosina 1991–2020.

Pitkän ajan keskiarvojen perusteella joulunpyhinä on lunta maan etelä- ja länsiosassa tyypillisesti 5–15 senttimetriä, lähellä rannikkoa kuitenkin alle viisi senttiä. Suomen itä- ja pohjoisosissa lunta on jouluna yleensä 15–50 senttimetriä. Eniten lunta on jouluisin tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

Vuodesta 1959 asti kootut tilastot puolestaan kertovat, että korkein joulun lämpötila on mitattu Suomessa tapaninpäivänä vuonna 2011. Silloin sekä Kemiön Kemiönsaaressa että Maarianhaminan lentoasemalla Ahvenanmaan Jomalassa oli kummassakin melkein kymmenen lämpöastetta.

Saman ajanjakson kylmin joulun lämpötila on puolestaan ollut 40,6 pakkasastetta. Tuon lukeman näytti mittari Kuusamon Kiutakönkäällä tapaninpäivänä 1967.

Sateisimmat joulunpyhät on koettu vuodesta 1959 lähtien Virolahden Ravijoella vuonna 1985. Silloin kolmen joulunpyhän yhteinen sademäärä oli Ravijoella noin 40 millimetriä. Joulun yksittäinen sateisin vuorokausi oli taas Vaasan Klemettilässä vuonna 2021. Sademääräksi mitattiin siellä lähes 25 milliä.