Metsämarjojen turvallisuus tutkitaan
Suomessa viritellään uutta tutkimusta metsämarjojen turvallisuudesta. Taustalla on huhu maksaa vaurioittavasta myyräekinokokista.
Tätä tuhoisaa loista ei ole koskaan Suomen luonnosta löydetty, rauhoittelee mustikoita ilokseen ja terveydekseen nauttiva metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.
"Huhut marjojen riskeistä lähentelevät helposti hysteriaa."
Myyräekinokokin ohella kysellään myös myyräkuumetta aiheuttavasta Puumala-viruksesta, joka leviää metsämyyrien ulosteissa.
Henttosen vakiovastaus on, että on paljon, paljon vaarallisempaa ajaa autolla mustikkametsään kuin kerätä marjoja.
Henttonen on mukana tutkimusprojektissa metsämarjojen turvallisuudesta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Antti Oksanen vetää sitä.
Oksanen on tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja ja on Henttosen lailla jo vuosikymmeniä tutkinut villieläinten levittämiä loistauteja.
"Uudessa tutkimushankkeessa selvitämme metsämarjojen mahdollisuutta toimia myyräekinokokin munien alustana. Ennakoimme tilannetta, että loinen joskus rantautuu Suomeen ja miten viranomaiset silloin joutuvat luonnontuotteiden keräämisestä neuvomaan", Oksanen kertoo.
Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että ekinokokin muna edes tarttuisi vahapintaiseen marjaan.
Koska myyräekinokokkia ei Suomessa ole ja koska myyräekinokokin munien kanssa työskentely aiheuttaisi työturvallisuusriskin, käytetään tutkimuksessa ketuissa esiintyviä ihmiselle vaarattomia Taenia-suvun heisimatoja, Oksanen kertoo.
Evirassa on tutkittu Tunturi-Lapin naalialueilta ammuttuja kettuja jo vuosikausia. Suomesta pyydetyistä ketuista tai supikoirista ei ole koskaan löytynyt myyräekinokokkeja.
Henttonen lisää, että vuosikymmenten varrella on tutkittu tuhansien myyrien maksat eikä havaintoja ole tullut.
"Niin kauan kuin Suomi on vapaa myyräekinokokista, se on meille suuri etu", Henttonen sanoo.
Koska myyräekinokokki on yleinen Keski-Euroopassa ja jo Virossakin, on tärkeää, että koirien loishäätöä ei koskaan laiminlyödä, kun ne tuodaan ulkomailta Suomeen, hän korostaa.
"Kyse on myös koiranomistajan omasta turvallisuudesta. Myyräekinokokki on heisimato, joka elää koiraeläimen suolessa. Munat vapautuvat ulosteissa luontoon, mistä myyrät saavat ne vahingossa ruokansa mukana."
Kun koiraeläin syö myyrän, sen maksassa olevat toukkarakkulat vapautuvat koiraisännän suolessa ja aikuistuvat munia tuottaviksi heisimadoiksi.
Ihminen saa todennäköisesti tartunnan useimmiten oman koiran turkkiin ulostamisen yhteydessä tarttuneista loismunista. Ihminen on myyräekinokokille harhaisäntä, eikä ihminen levitä loista eteenpäin.
Ihmisellä oireet voivat ilmetä vasta kymmenen vuoden kuluttua tartunnasta, jolloin maksa voi olla jo pahasti vaurioitunut. Nykyisillä lääkkeillä loisen kasvu maksassa voidaan kuitenkin pysäyttää.
Hia Sjöblom
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
