Kiinteistöverolle pantuja maa- ja metsätiloja on pitkin Suomea
Lukuisille pikkutilojen omistajille on langennut automaattisesti kiinteistövero maksettavaksi, koska Verohallinto päätti vuonna 2013 määrätä rakennusmaalle minimitaksan, 0,75 euroa neliömetriltä. Aiemmin tällaista valtakunnallista minimitaksaa ei ollut, joten maanomistajille ei useimmiten koitunut käytännössä veroa maksettavaksi. Alle 17 euron kiinteistöveroja ei peritä.
Minimitaksa on valtakunnallinen.
”Siinä ei ole mitään uutta, että alle kahden hehtaarin kiinteistöjä ei pääsääntöisesti pidetä metsätalousmaana tai maatilana, elleivät ne ole samaa kokonaisuutta isomman metsä- tai maatilan kanssa”, sanoo veroasiantuntija Mikko Rongas Kaakkois-Suomen verotoimistosta.
Monelle pienen palstan omistajalle on minimitaksan seurauksena tullut yllätyksenä se, että verottajan linjan mukaan maapalasta kuuluukin maksaa kiinteistövero.
”En osaa sanoa, kuinka paljon näitä tapauksia on, mutta näppituntumalta arvio on, että kyllä tällaisia syrjäseutujen kiinteistöjä on paljon. Palautetta on asiakkailta tullut.”
Pienten palstojen omistajien verollepanoon johtaneesta minimitaksasta säädettiin vuonna 2013 annetussa Verohallinnon päätöksessä. Rongas kertoo, että ratkaiseva 0,75 euron neliötaksa juontaa juurensa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen esitykseen, jossa esitettiin muutoksia kiinteistöverolakiin.
Kyseistä hallituksen esitystä ei muutoin hyväksytty eduskunnassa, mutta siellä esitetty vähimmäistaksa otettiin Verohallinnon päätökseen.
Asiaa koskevassa Verohallinnon kannanotossa todetaan, että kyseinen taksa määrättiin ”poliittisen tahdonilmaisun mukaisesti” ja viitataan hallituksen esitykseen vuodelta 2013.
Samassa kannanotossa todetaan yksiselitteisesti, että yksittäisellä, alle kahden hehtaarin kokoisella kiinteistöllä ei voi olla kiinteistöverosta vapaata metsää.
Pienten palstojen kiinteistöverovapautta on käyty koettelemassa korkeimmassa oikeusasteessa asti. Esimerkiksi vuonna 1997 Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei 4,47 hehtaarin suuruisella saarella voida välttyä kiinteistöverosta metsätalouteen vedoten.
Saarella oli puustoa, mutta oikeus ei katsonut selvitystä metsätalouden harjoittamisesta luotettavaksi.
Sen sijaan maatilalla voidaan verottajan mielestä harjoittaa maataloutta myös pienemmällä kuin kahden hehtaarin alueella. Tästä esimerkkinä kannanotossa mainitaan erikoiskasvien viljely.
Jos pienen tilan omistaja on verottajan kanssa eri mieltä siitä, harjoitetaanko kiinteistöllä maa- tai metsätaloutta, asiasta on tehtävä oikaisuvaatimus.
”Siinä on esitettävä perustelut sille, miksi omistaja ei ole velvollinen maksamaan kiinteistöveroa”, Rongas toteaa.
Hyväksyttävä peruste on se, jos tila on osa vieressä sijaitsevaa maa- tai metsätilakokonaisuutta.
Vieressä sijaitsevaksi tulkitaan ainakin tilat, joilla on yhteistä rajaa. Sen sijaan muualla samassa kunnassa sijaitseva isompi tilakokonaisuus ei Rongaksen mukaan riitä perusteeksi.
Verojuristi ja kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) on hämmästynyt verottajan tiukasta linjauksesta alle kahden hehtaarin tilojen suhteen.
”Se tuntuu kohtuuttomalta. Jos aluetta ei ole ostettu tontiksi ja se on vakiintuneesti metsätalouden käytössä, kiinteistöveroa ei pitäisi periä. Metsästä ei kuulu maksaa kiinteistöveroa.”
Minimitaksan aiheuttamat pulmat ovat niin uusia, että niitä ei ole päästy vielä koettelemaan korkeimmissa oikeusasteissa. Selvää on, että rajanvetoja joudutaan tekemään enemmän kuin aiemmin.
Kiinteistöverojen tuotto menee kokonaisuudessaan maa-alueen sijaintikunnan kassaan.
Rongas kertoo, että pienten tilojen omistajien ohella minimitaksa on aiheuttanut satoihin euroihin nousseita korotuksia sellaisilla kiinteistönomistajilla, joilla veroa on huojennettu jollain alennusprosentilla.
”Alennukset eivät pure 0,75 euron vähimmäismäärään.”
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
