Nurmet sietivät kesän märkyyttä paremmin kuin viljat
Nurmet kasvoivat viime vuonna hyvin, vaikka viljapellot kärsivät laajasti märkyydestä.
Säilörehusatoa saatiin Pro Agrian lohkotietopankin tiloilla keskimäärin 7 230 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Vuotta aiemmin keskisato oli 7 250 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, kertoi palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agrian Maidon- ja nurmentuotannon tuloseminaarissa.
Sulavuutta kuvaava D-arvo oli 680, eli parempi kuin edellisvuoden 665.
Kustannukset olivat korkeat, vaikka sato oli suuri.
Tuotannon kokonaiskustannukset nousivat vajaan sentin, 19,4 senttiin kuiva-ainekiloa kohden. Kustannus oli 2000-luvun korkein.
Kustannuksista vain konekustannukset alenivat, muut muuttuvat kustannukset nousivat.
”Ehkä konekustannuksen lasku kertoo siitä, että oman konekannan tarvetta on harkittu tarkemmin ja urakoinnin suosio on kasvanut”, Peltonen pohti.
Suhteellisesti merkittävimmin nousi siemenkustannus.
”Vaikka kustannuserä on pieni, kustannusten nousu oli merkittävä.”
Myös lannoituksen kustannukset nousivat. Edullisimmin nurmisatoa korjattiin 100–200 hehtaarin tiloilla.
Nurmisiemenien kysyntä on Peltosen mukaan tänä keväänä kasvanut.
Nurmien lannoitus väheni edellisvuotisesta.
”Ehkä ensimmäinen sato oli niin runsas, ettei toista enää ollut tarvetta lannoittaa”, Peltonen arvioi.
Lisäksi karjanlannan hyödyntäminen lisääntyi, sillä sen osuus nurmien typen lähteenä nousi edellisvuodesta.
Nurmien typpilannoituksesta 18 prosenttia ja kaliumista 73 prosenttia saatiin karjanlannasta.
”On myönteistä, että tilat hyödyntävät lantaa enemmän. Se parantaa ravinnetasetta.”
Lantaa käytettiin etenkin korkeissa satoluokissa.
Viime kesän märkyys kannattaa muistaa tänä vuonna pelloille mentäessä.
”Uria ja painaumia tuli monille pelloille. Kannattaa varoa, jotta rehuun ei korjattaessa joudu multaa.”
Myös ravinteita on saattanut huuhtoutua viime vuonna tavallista enemmän. Lisäksi kannattaa varmistaa ajoissa nurmisiemenen saatavuus, Peltonen kehottaa.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
