Kaikki eivät muista testata palovaroitinta tai edes hankkia sellaista. Kuva: Markku Vuorikari
Nenä kiinni kännykässä kesken kokkauksen – monilla nuorilla on parannettavaa paloturvallisuusosaamisessa
Jos on asunut ikänsä isommassa kodissa, muutto pienempään asuntoon voi johtaa yllättäviin riskeihin.
Kokkaus on keskeinen turvallisuusriski suomalaisissa kodeissa. Kuva: UnsplashNuorena opitut asumisen tavat heijastuvat pitkälle myöhemmälle asumispolulle, mutta kaikilla nuorilla ei ole riittävästi osaamista, aikaa ja voimavaroja hoitaa paloturvallisuutta. Kun nuori muuttaa ensimmäiseen omaan kotiinsa, harvalla on ensimmäisenä mielessä palovaroitin tai turvallinen kokkaus.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kyselytutkimusten mukaan nuoret ovat heikoimmilla paloturvallisuusosaamisessa, kun verrataan muihin ikäluokkiin.
Kun nuori muuttaa ensimmäiseen omaan kotiinsa, on paljon järjesteltävää: opinnot ja työ, vuokranmaksu ja kuviot uudella asuinalueella, ehkä uudet harrastuksetkin. Kiireessä ei aina huomaa ajatella turvallisuutta.
”Se mistä tulee tottumus, sitä pidetään normaalina seuraavissakin asunnoissa. Siksi jokaisen nuoren ja ehkä heidän vanhempiensa olisi hyvä kiinnittää huomio asiaan. Nyt on hyvä hetki, sillä muuttokiireistä ja opintojen alkamisen akuuttivaiheesta on aikaa”, toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:stä vinkkaa tiedotteessa.
Eniten tulipaloja syttyy asunnossa keittiön liedellä ja sen lähellä.
Kokkaus on keskeinen turvallisuusriski suomalaisissa kodeissa. Eniten tulipaloja syttyy asunnoissa nimenomaan keittiön liedellä ja sen lähellä. Huomio voi herpaantua nukahtamisen tai vaikka kännykkään uppoutumisen vuoksi.
Toinen turvallisuusriski liittyy kotiympäristön muutokseen. Nuorten aiempi asumiskokemus on yleensä kodista, jossa vanhempi vastaa asioista. Hyppy täysin itsenäiseen elämään on iso.
”Asumiskulttuurimme vaatii nuorilta hyvin paljon. Suoraan itsenäistä asumista, vastuineen ja velvoitteineen. Kaikki eivät pysy siinä mukana”, Lehtoruusu kommentoi.
Lehtoruusu pohtii, että vaikka isoja ongelmia ei olisikaan, tuleeko aiemmin vanhempien kanssa eläneen nuoren mieleen vaikkapa testata palovaroitinta. Vastuu oman kodin turvallisuudesta saattaa yllättää nuoren.
Myös jos on asunut ikänsä isommassa kodissa, muutto pienempään asuntoon voi johtaa yllättäviin riskeihin. Se ei välttämättä tule väljään keittiöön tottuneelle nuorelle mieleen. Voi tulla houkutus laittaa asioita liedelle, eikä silloin aina tunnista, että se on vaaranpaikka.
Kaikille nuorille omilleen muuttaminen on oppimiskokemus, mutta joillekin se on vielä isompi.
”Valtaosa nuorista voi hyvin ja keskimäärin pärjäävät itsenäisesti, mutta elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet. Tämä heijastuu myös paloturvallisuuteen.”
”Uuteen kotiin muuttavalle nuorelle voisi antaa tuparilahjaksi sammutuspeitteen.” Juha Hassila
Suomessa nuoret muuttavat omilleen neljänneksi nuorimpina Euroopassa. Ympäristöministeriön vuodelta 2020 olevan nuorten asumista koskevan kyselytutkimuksen mukaan lapsuudenkodista muutetaan pois keskimäärin 19-vuotiaana.
Peli ei onneksi ole menetty, sillä vanhemmat voivat tukea nuoriaan turvallisuuslahjalla
”Olisi hienoa, jos jo lapsuudenkodista saisi ohjeet siitä, että palovaroitin pitää tarkistaa pari kertaa vuodessa. Uuteen kotiin muuttavalle nuorelle voisi myös antaa tuparilahjaksi sammutuspeitteen”, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila ehdottaa.
Nuorelle voi antaa tuparilahjaksi esimerkiksi sammutuspeitteen. Kuva: Kankaanpää JaanaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
