PTT: Asuntomarkkinoilla asunnon koko kasvattanut merkitystään sijainnin kustannuksella

Omakotitalounelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän. Kuva Lohjan heinäkuussa päättyneiltä asuntomessuilta. Kuva: Kari Salonen

Koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella.

”Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut. Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen”, sanoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.

Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella eli PTT:llä teettämästä selvityksestä.

Vuosina 2021–2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisessa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta. Korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan.

Myös keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on ollut edelleen korkeaa. Erityisen vahvaa kiinnostus on ollut omakoti- ja rivitaloissa, joiden asuntokaupassa on aikaisempiin vuosiin verrattuna nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja.

”Jo vuosia on tiedetty, että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Nyt unelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.

Tähtikunnas huomauttaa, että omakotitalounelmien toteuttamista rajoittaa tonttien saatavuus.

”Sen vuoksi olisi tärkeää, että kunnat huolehtisivat riittävästä tonttitarjonnasta.”

Meneillään olevat EU:n ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa.

Suomalaisten virkamiesten ja päättäjien on pidettävä huolta siitä, että käynnissä olevissa neuvotteluissa saadaan ratkaisuja, joissa asumisen ja korjaamisen kustannuskehitys pysyy hallittavissa.

"Jotta asumisen päästöt sekä energiatehokkuus voivat jatkaa tavoiteurillaan, tarvitaan onnistuneiden esimerkkien monistamista, kannusteita ja avustuksia investointeihin sekä rahoituksen saatavuutta kaikkialla Suomessa. Komission ilmastopaketin ehdotuksissa viljellään paljon myös pakko- ja kieltolinjaa, mikä ei toteutuessaan johtaisi ilmastotavoitteiden kannalta onnistumiseen”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kero kannustaa taloyhtiöitä lyhentämään vallitsevan matalan korkotason aikana velkojaan ja varautumaan tulevina vuosina edessä oleviin korjaushankkeisiin.

PTT:n tekemän talousennusteen mukaan vuosina 2021–2023 korkotaso pysyy edelleen hyvin matalana. Euribor 12 kk pysyy nollan alapuolella

vuonna 2021. Ohjauskoron nostot alkavat vuonna 2023.

Koronakriisistä huolimatta asuntomarkkinoiden tilanne on vahva. Osakehuoneistojen ja omakotitalojen hinnat nousevat ennusteperiodilla keskimääräistä nopeampaa vauhtia.

Vuokrat nousevat ripeämpää kysynnän palautuessa.

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta.

PTT:n ennusteen vuosille 2021–2023 keskeiset kohdat:

• Korkotaso pysyy edelleen hyvin matalana. Euribor 12 kk pysyy nollan alapuolella

vuonna 2021. Ohjauskoron nostot alkavat vuonna 2023.

• Koronakriisistä huolimatta asuntomarkkinoiden tilanne vahva.

• Osakehuoneistojen ja omakotitalojen hinnat nousevat ennusteperiodilla keskimääräistä nopeampaa vauhtia.

• Vuokrat nousevat ripeämpää kysynnän palautuessa.

• Kerrostalojen hoitokulut kasvavat tarkastelukaupungeissa keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa. Omakotitalojen hoitokulut (kiinteistövero, sähkö, asunnon korjaukset, vesi, jätemaksu) 2,7 prosenttia vuodessa.