EU-parlamentti kuittasi: maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta kaksivuotinen, Suomi saa 200 miljoonaa euroa maatalouden elvytykseen
Maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetus toimii siltana tulevalle maatalouspolitiikan uudistukselle, joka astuu voimaan 2023.
EU:n maatalousneuvotteluissa keskustellaan muun muassa siitä, paljonko tukia pitäisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Kuva: Pekka FaliEU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) siirtymäkauden asetus hyväksyttiin tiistaina Euroopan parlamentissa.
Asetuksen loppuäänestys on venynyt EU:ssa myllänneen budjettikiistan takia.
Vuoden vaihteessa voimaan astuva asetus määrittää EU:n maatalouspolitiikan säännöt ja rahoituksen vuosille 2021–22. Käytännössä nykyiset säännöt jatkuvat siirtymäkaudella ennallaan, mutta Suomen tukimäärät ovat entistä suuremmat.
EU:n uudella rahoituskaudella 2021–2027 Suomen maatalousrahoitus nousee nykyisestä kaudesta kuusi prosenttia.
"Päätös tuo jatkuvuutta, vakautta ja elvytystä maatalousalalle, joka on kärsinyt koronan aiheuttamasta kriisistä. Euroopassa jatketaan nykyisillä maataloussäännöillä kaksi vuotta. Maaseudun kehittämisohjelmia ja kansallisia erityistukia jatketaan, eikä ympäristö- ja ilmastoasioissa oteta pakkia", pääneuvottelija, meppi Elsi Katainen (kesk.) sanoo.
Vuosina 2021 ja 2022 Suomi vastaanottaa EU:n maatalousrahoitusta 1,8 miljardia euroa sekä maatalouden elvytysrahaa 200 miljoonaa euroa. Elvytysrahoituksen painotukset ovat ilmasto- ja ympäristötoimissa sekä investoinneissa digitaalisuuteen, kestävään maatalouteen ja nuoriin viljelijöihin.
"Huoltovarmuutta koko korona-ajan ylläpitäneelle maatalousalalle on tärkeä signaali, että ehdotetut leikkaukset rahoitukseen eivät Suomessa toteudu vaan ruuantuotantoon panostetaan", Katainen selventää.
Uuden maatalouspolitiikan säännöt tulevat voimaan vuonna 2023, ja niistä käydään paraikaa neuvotteluita jäsenmaiden neuvoston, komission ja EU-parlamentin kesken.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
