Ajokoetta suorittavalle ei enää puhuta virheistä, vaan nykyään ratkaisee kokonaisuus – Ajokokeen voi Suomessa suorittaa hyvin erikokoisilla paikkakunnilla

Ajokokeen voi suorittaa hyvin erikokoisilla paikkakunnilla, eikä ajokokeessa enää anneta virhepisteitä, vaan arvioidaan kokonaisuutta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Auton sammuminen keskelle risteystä, mäkilähtö kakkosvaihteella ja postilaatikon ohittaminen millimetrin päästä. Ajokokeen suorittamisesta tai sen yrittämisestä riittää puhuttavaa pitkäksi aikaa.

Kevät ja kesä ovat kuljettajatutkintojen suorittamisen kiivainta aikaa, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntija Joni Palonen. Tämä koskee paitsi henkilöauton kuljettajatutkintoja, myös muita ajokorttiluokkia.

Kuljettajatutkinnon voi Suomessa suorittaa hyvinkin erikokoisilla paikkakunnilla. Kuljettajatutkintoja tarjoavalla Ajovarmalla on toimipiste kaikkiaan 93 paikkakunnalla ympäri maata.

Yksi pienimmistä paikkakunnista, joissa ajotaitojaan pääsee osoittamaan, on 7 000 asukkaan Kokemäki. Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingissä asukkaita on lähes sata kertaa enemmän, ja luonnollisesti myös Helsingissä voi suorittaa kuljettajatutkinnon.

Palosen mukaan tiheän suorituspaikkojen verkoston etuna on se, että matka lähimmälle tutkinnon suorittamispaikkakunnalle on useimmille suomalaisista kohtuullinen.

”Tienkäyttäjien määrät ovat tietenkin eri paikkakunnilla erilaiset ja Suomi on pitkä maa, mutta ei tutkintoja ihan missä tahansa saa järjestää, vaan paikkakunnan täytyy täyttää tietyt reunaehdot.”

Kuljettajatutkinnon paikkakuntaa koskevat säädökset koskevat kaikkia Euroopan Unionin maita aina 80 miljoonan asukkaan Saksasta 400 000 asukkaan Maltalle. Traficomin ajokoeohjeen mukaan kokeen suorittamispaikkakunnalla pitää esimerkiksi olla mahdollisuus päästä arvioimaan kokelaan ajotaitoja muun muassa suoralla, mutkassa, kaistanvaihdossa, vähintään 80 kilometrin tuntinopeudessa ja esteitä ohittaessa.

Kuljettajatutkinnon suorittamispaikkaan liittyy Palosen mukaan eräs yleinen harhaluulo. Tutkintoa ei nimittäin tarvitse suorittaa asuinpaikkakuntaansa lähinnä sijaitsevalla toimipisteellä, vaan sen voi suorittaa missä tahansa sellaisessa Ajovarman toimipisteessä, jossa kuljettajantutkinnon suorittamismahdollisuutta tarjotaan.

Ajokokeiden arviointimalli muuttui vuonna 2018 virheperusteisesta arvioinnista kokonaisarviointiin. Palonen kuvailee, että aiemmin tietyistä virheistä sai virhemerkinnän ”V” ja suora hylkäys tuli merkinnästä ”K”, eli konfliktitilanteesta. Erityisen hyvästä toiminnasta saattoi saada merkinnän "H", eli hyvä.

Nykyään arviointi perustuu kokonaisuuteen, jossa mitataan kuljettajan taitoja ajaa turvallisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Erilaisia ajotaitojen osa-alueita arvioidaan asteikolla 1–5, ja ajosuoritus hylätään, jos kokelas saa yhdestä osa-alueesta ykkösen tai kahdesta kakkosen.

Jotta esimerkiksi ajoneuvon käsittelyä koskevista taidoista saa hylätyn eli ykkösen, kokelaan on täytynyt tehdä esimerkiksi useita auton ulottuvuuksiin tai vaihteisiin liittyviä virheitä tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille. Hylkäys tulee myös, jos ajokokeen vastaanottaja joutuu puuttumaan ajosuoritukseen sanallisesti tai esimerkiksi painamalla jarrua.

Nykyään on siis mahdotonta sanoa, millaisiin virheisiin ajokoe kaatuu milläkin paikkakunnalla, sillä sanaa ”virhe” ei ylipäätään enää käytetä ajokokeen yhteydessä, vaan arvioidaan kokonaisuutta, Palonen huomauttaa.

”Tietenkin erilainen ympäristö aiheuttaa eri paikkakunnilla omanlaisiaan haasteita, mutta ajokokeessahan on tarkoitus osoittaa, että hallitsee kaikki vastaantulevat liikennetilanteet.”