Lisää velkaa

Hallitus päätti budjettiehdotuksen päälinjat torstaina. Tiedotustilaisuudessa olivat hallituspuolueiden puheenjohtajat, vasemmalta Carl Haglund (r.), Antti Rinne (sd.), Alexander Stubb (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Päivi Räsänen (kd.). Mikko Stig/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallitus ehdottaa budjettiriihensä jälkeen ensi vuoden talousarvioesityksen määrärahoiksi 53,7 miljardia euroa. Se on noin miljardi vähemmän kuin on budjetoitu tälle vuodelle lisäbudjetteineen.

Budjetin pieneneminen selittyy jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Niitä toteutetaan muun muassa kuntien valtionosuudessa, kehitysyhteistyössä, lapsilisissä, puolustusvoimissa, sairausvakuutuksissa, maatalouden kansallisessa tuessa, työttömyysturvassa ja valtionhallinnossa.

Valtio ottaa lisää velkaa 4,5 miljardia, sillä ensi vuoden tuloiksi arvioidaan 49,2 miljardia. Siitä verot tuottavat 40 miljardia. Verojen tuotto olisi kaksi prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Tuoton kasvuarvio on nyt puolet pienempi kuin keväällä.

Valtion velkaantumisen vauhti kuitenkin hidastuu, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo. Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 102 miljardia euroa. Se on 48,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja 18 650 euroa Suomen asukasta kohti.

Valtion tuloveroasteikon kolmen alimman veroluokan rajaa tarkistetaan inflaation mukaisesti. Sen sijaan määräaikaisen ylimmän veroluokan tuloraja alenee.

Perus- ja työtulovähennys nousee, mutta niin myös työmatkakulujen omavastuu.

Hallitus esittää uutta 50 euron lapsivähennystä, enintään 200 euroa. Vähennys pienenee, kun vuositulot ylittävät 36 000 euroa. Yksinhuoltaja saa vähennyksen kaksinkertaisena.

Eläketulovähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa. Se lisää käytettävissä olevaa tuloa keskimäärin seitsemän euroa kuukaudessa.

Tupakka-, makeis-, energia- ja ajoneuvoveroja korotetaan. Asuntolainan vähennysoikeutta rajataan, opintovelan korkovähennys poistuu.

Pääomatuloverotuksessa ylemmän verokannan tuloraja alenee ja vero kiristyy. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteihin tulee yhden prosenttiyksikön korotus.

Yksityiskohdat tarkentuvat, kun valtioneuvosto päättää ensi vuoden budjettiesityksestä 15. syyskuuta. Budjetti menee sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn.

Tämän vuoden toinen lisäbudjetti tähtää hallituksen mukaan kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Liikenne- ja väylähankkeet saavat rahaa.

Venäjän asettamien talouspakotteiden vaikutusten lieventämiseksi hallitus ehdottaa maataloudelle 20 miljoonan euron kertamäärärahaa.

Lisäbudjettiesityksen yksityiskohdista päätetään valtioneuvoston istunnossa 4. syyskuuta.

MT

Avaa artikkelin PDF