Aluevaaleissa valittiin enemmän naisia kuin miehiä – yli puolet eduskunnasta istuu nyt myös aluevaltuustoissa

Sunnuntain vaaleissa äänestettiin selkeä naisenemmistö kymmenelle hyvinvointialueelle. Kuva: Jaana Kankaanpää

Sunnuntaina valittiin 1 379 aluevaltuutettua. Heistä 736, eli 53 prosenttia on naisia. Miehiä valittiin 643, eli 47 prosenttia aluevaltuutetuista.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun vaaleilla valitaan enemmän naisia kuin miehiä. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin seitsemän naista ja kuusi miestä. Naisen vaalivoitto nähtiin Suomessa myös vuosina 2000 ja 2006, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

Aluevaalien naisenemmistö on kuitenkin siinä mielessä historiallinen, että kyse on ehdokasmäärältään huomattavasti suuremmista vaaleista kuin eurovaalit tai presidentinvaalit.

Naisvoittoisimpia valtuustoja valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sekä Länsi-Uudellemaalle. Molemmilla alueilla 68 prosenttia valtuutetuista on naisia. Naisvoittoisia alueita ovat myös Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta.

Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa miesten ja naisten osuus on lähes sama.

Miesvoittoisia hyvinvointialueita ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Etelä-Karjala.

Naisten lisäksi myös kansanedustajat saivat aluevaaleissa hyvän tuloksen. Yli puolet eduskunnasta, yhteensä 108 kansanedustajaa, valittiin aluevaltuustoihin eri puolille Suomea. Heistä 101 toimii myös kunnanvaltuutettuna.

Kunnanvaltuutetun virkaa toimittavia aluevaltuutettuja on 959 kappaletta.