Passipaikalla Neljä varjoa
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on tyytymätön oppositioon. Hänen mielestään opposition pitäisi perustaa varjohallitus, koska parlamentarismin emämaassa Britanniassakin on sellainen.
Stubb ei voi muistaa, että kokoomus pitkän oppositiotaipaleensa tuskissa 1970-luvulla kehitteli varjohallitustakin. Siitä luovuttiin vähin äänin.
Stubbin ajattelu jää lyhyeksi. Maassa on nykyisin neljä oppositiopuoluetta. Näin ollen pitäisi olla myös neljä varjohallitusta. Pienemmillä ei riitä kaikille posteille ministereitäkään.
Turhauttavaakin se olisi. ”Varjoministeri” perehtyy neljä vuotta syvällisesti toimialansa asioihin. Jos puolue sitten pääsee hallitukseen, oikeaksi ministeriksi nimitetään puheenjohtajan kaveri.
Perussuomalaiset on kovin Timo Soinin varassa. Viime viikolla keskusteltiin puolueen välikysymyksestä, jonka esitteli ryhmänjohtaja Jari Lindström. Eduskunta grillasi kuitenkin pääasiassa keskustajohtaja Juha Sipilää.
Varjobudjettikeskusteluun puheenjohtaja Soini palasi ulkomailta. Heti hän polkaisi räväkän keskustelun kehitysyhteistyörahoista. Puolue uskoo korjaavansa Suomen ongelmat poistamalla valtaosan kehitysrahoista valtion budjetista vapaaehtoisuuden varaan.
Jouko Jääskeläinen (kd.) ei usko vapaaehtoisten lahjoitusten täyttävän 500 miljoonan aukkoa. Suomi ei ole Amerikka. Kristillisillä järjestöillä lienee tässä maassa paras tuntemus kehitysrahojen käytännöstä.
Pertti Salolainen (kok.) huomautti kehitysmaksujen kiertyvän luvattujen verovähennysten kautta lopulta valtion kontolle. Tätä perussuomalaiset eivät tulleet ajatelleeksi.
Kehitysyhteistyöstä on Suomelle ollut paljon hyötyä. Ilman sitä meillä ei olisi Nobelin rauhanpalkintoa.
Ilman kehitysyhteistyön tarjoamaa loputtomien puoluepoliittisten poikkeuslupien etenemisväylää Martti Ahtisaari olisi jäänyt eläkkeelle Muhoksen sivukylän koulun johtajaopettajan virasta. Korkein luottamustehtävä olisi ollut kunnan matkailulautakunnan varapuheenjohtajuus.
Kun ministerinposteja seuraavassa hallituksessa karsitaan, kehitysministeri pudonnee ensimmäisenä. Kehitysministerit Heidi Hautala (vihr.) ja Pekka Haavisto (vihr.) muistetaan lähinnä sivutoimestaan valtionyhtiöministerinä. Nykyiseltä Sirpa Paaterolta (sd.) ei muuta odotetakaan.
Kehitysministerillä on valtion budjetista vastuullaan kovin pikkuruinen siivu. Samaan aikaan tasavalta on jo toista kertaa peräkkäin ilman varsinaista liikenneministeriä.
Väylien korjausvelka on kehitysrahoihin verrattuna kolminkertainen. Pohjois-Karjalassa tiet ovat huonommassa kunnossa kuin Venäjän Karjalassa, sanoi Eero Reijonen (kesk.).
Hallitus tyrmää aina opposition ajatukset. Keskustaa pilkattiin, kun se pohti seuraavan vaalikauden leikkauksia eikä vaatinut valtavia lisäyksiä tähän budjettiin.
Varjobudjetissa puolueen pitää kertoa, mitä se tekisi, jos se saisi yksin päättää, opetti Ben Zyskowicz (kok.).
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ihmetteli, kun perussuomalaiset arvelivat harmaan talouden torjunnan tuovan 200 miljoonaa lisätuottoja valtiolle. Budjettia ei saa rakentaa uskomusten varaan, neuvoi Rinne.
Anna Kontula (vas.) muistutti, että hallituksen budjettivalmistelussa demareiden taustaporukka kertoi harmaan talouden torjunnan tuottavan 300–400 miljoonaa.
Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen ja perussuomalaisten varjobudjettivastaava Kaj Turunen voivat lohduttautua, että vuoden 2016 budjetista heidän ajatuksensa löytyvät aivan hallituspohjasta riippumatta. Sen kokemus opettaa.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
