Tuontitavara jyllääpuutarhakalusteissa
Harvat puisia puutarhakalusteita myyvät kaupat tietävät kalusteissa käytetyn puun alkuperää. Myös sertifioinnin osalta tietämys on heikkoa.
Etelä-Suomessa liikkeissä tehdyn kyselyn tulosten mukaan eri kauppojen myyjien tietämys aiheesta vaihtelee paljon.
Liikkeistä kysyttiin, mistä ulkomaiset kalusteet tulevat ja onko tuotteet sertifioitu. Kysymyksiä esitettiin myös kotimaisten tuotteiden sertifioinnista.
Yhdessä liikkeessä yksikään puinen puutarhakaluste ei ollut sertifioitu. Kahdessa testin liikkeistä ei myyty lainkaan kotimaisia puutarhahuonekaluja.
Kotimaisten puusta tehtyjen kesäkalusteiden löytäminen muistakin kaupoista oli vaikeaa. Vain yhdessä liikkeessä myytiin kotimaisia PEFC-sertifikaatilla merkittyjä tuotteita.
Metsäsertifioinnilla varmistetaan, että talousmetsissä tehdyt toimenpiteet ovat paitsi laillisia, myös ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä.
Puun kulku metsästä tehtaalle ja kauppaan pitää myös sertifioida, jotta tuotteeseen saa merkinnän sertifioinnista. Tunnetuimmat metsäsertifikaatit ovat PEFC ja FSC, joista PEFC:tä käytetään Suomen metsissä yleisimmin.
Trooppisissa puutuotteissa käytetään yleensä FSC-sertifikaattia.
Greenpeace on yhdessä muiden järjestöjen kanssa tehnyt useana vuonna vertailuja puisista puutarhahuonekaluista.
Vaikka sertifioitujen tuotteiden saatavuus on parantunut, Greenpeace ei kannata trooppisista puista tehtyjen huonekalujen hankintaa. Järjestö suosittelee kotimaisia kalusteita.
Joissakin Aasian maissa metsäsertifikaatteja väärennetään myynnin edistämiseksi. Aidon FSC-sertifioidun tuotteen tunnistaa tuotenumerosta ja leimasta. Jos tuote on epäilyttävän halpa eikä puulajia kerrota, se voi olla valmistettu laittomasti hakatusta puusta.
KRISTA KIMMO/forest.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
