Mallasohran tulevaisuus läikkyy Kiinan oluttuopeissa
LAHTI (MT)
Mallasohran viljelyn ja jalostamisen kannattavuus riippuu pitkälti oluen kulutuksen kasvusta maailman markkinoilla.
Olut maistuu erityisesti niin sanotuissa kehittyvissä maissa Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Siellä ihmisten määrä ja heidän käytettävissään olevat tulot kasvavat koko ajan.
”Kansainvälinen kasvu on noin kaksi prosenttia vuodessa, josta Kiinan osuus on puolet”, kertoo maajohtaja Timo Huttunen Viking Maltilta.
Sen sijaan lännessä väestö vanhenee, vähenee ja juo aikaisempaa vähemmän olutta. Nuorillekaan olut ei välttämättä maistu, vaan he juovat mieluummin muuta.
Kulutuksen kehityksen lisäksi oluen, maltaan ja mallasohran kysyntään vaikuttavat oluen saatavuus ja alkoholiverotus.
”Niiden merkitys voi olla jopa suurempi kuin kulutustottumusten muutos. Poliittisten päätösten merkitys kotimarkkinoilla korostuu”, Huttunen pohtii.
Kuluttajien kiinnostus lähiruokaan viitoittaa rikkaissa maissa oluen ja sitä kautta mallasohran tulevaisuutta.
”Pien- ja lähipanimoilla on jo havaittava markkinaosuus”, Huttunen kertoo.
Viking Maltin kannalta panimokentän pieni rakennemuutos on hyvä. Yhtiö tuottaa pitkälle jalostettuja erikoismaltaita, joita pienpanimot usein käyttävät.
Erikoistuminen ja tinkimätön laatu luovat kannattavuutta myös jatkossa.
Suomalaismaltaista voi valmistaa single malt -olutta samaan tapaan kuin viskeistä tehdään single malt -viskejä.
”Tällöin yhdessä mallaserässä on vain yhtä lajiketta ja vain yhden tilan ohraa”, Huttunen selventää.
Viking Maltilla on toista sataa erikoistuotetta, ja niiden valmistaminen on keskitetty Lahdessa sijaitseviin tuotantolaitoksiin.
Viking Malt käyttää erilaisten maltaiden valmistukseen vuosittain noin 100 000 tonnia viljaa.
Jotta mallasohran tuotanto kannattaa, pelkkä oluen kulutuksen kasvu ei riitä. Markkinat ovat kansainväliset, ja Suomen kasvukausi on muihin ohrantuottajamaihin verrattuna lyhyt ja säiltään epävakaa.
Kykyä kilpailla markkinoilla pitää löytää uusista, satoisista, eri käyttötarkoituksiin sopivista ja laadukasta satoa tuottavista lajikkeista, Huttunen sanoo.
Hän näkee uhkana, että ohran jalostus jää muiden viljelykasvien, kuten maissin ja vehnän, jalkoihin.
Viime vuosina tarjolle on onneksi tullut lupaavia uusia lajikkeita. Mallastamon näkökulmasta lajikevalikoima ei kuitenkaan saa olla liian suuri. Jokainen lajike pidetään erillään muista, mikä vaatii aikaa, työtä ja rahaa.
Hankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Maltilta muistuttaa, että viljelyssä monen eri lajikkeen hallinta voi tuottaa ongelmia.
Jokainen ohra eroaa jotenkin muista lajikkeista, ja jokaisen kasvinsuojelu ja lannoittaminen hoidettava ammattilaisen ottein. Muuten on tiedossa ongelmia esimerkiksi itävyydessä ja valkuaispitoisuudessa.
Viking Malt on solminut mallasohran tuotantosopimuksen noin 300 viljelijän kanssa.
Sopimusmalleja on muokattu yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Uutuutena viljelijä voi tehdä hyväksytyn ennakkonäytteen perusteella mallastamon kanssa niin sanotun varastointisopimuksen.
Viljelijä voi kiinnittää hinnan haluamanaan ajankohtana, mutta toimitusaika sovitaan ensi kesälle. Viljelijä varastoi viljan tilallaan ja saa siitä korvauksen, Kivelä kertoo.
Lisäksi suorilla sopimuksilla hyväksytty mallasohraerä voidaan ostaa tilahintaan, jolloin mallastamo huolehtii rahdista.
Nykyään tuottajat solmivat sopimuksen yhä useammin suoraan mallastamon kanssa sen sijaan, että myisivät viljan maatalouskaupalle, joka myy sen edelleen jalostukseen.
MAIJA ALA-SIURUA
Kykyä kilpailla markkinoilla pitää löytää uusista, satoisista, eri käyttötarkoituksiin sopivista ja laadukasta
satoa tuottavista lajikkeista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
