THL:n kysely: Koronaepidemia ei ole lisännyt työikäisten mielenterveysongelmia
"Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan”, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.
Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan. Kuva: Jarkko SirkiäKoronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin, osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimuksen alustavat tulokset.
Moni on eri tavoin huolissaan koronan vaikutuksista. Poikkeustilanne ja siihen liittyvät huolet eivät kuitenkaan näytä vielä johtaneen mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä.
THL selvittää kyselytutkimuksella koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin.
Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan. Lähes puolet vastanneista ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä.
Noin kolmasosa vastaajista oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita. Noin kolmasosa oli myös huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista. Oma koronavirustartunta oli vasta neljänneksi yleisen huolenaihe.
Huoli terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat tai hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta oli vähäisempää kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet.
”Näyttää siltä, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni. On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan”, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.
Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormittuneisuus oli 18–50-vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.
”FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä”, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
”Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
