”Maakunnat pärjäävät vain älykkäällä erikoistumisella”
EU-komission pääosaton johtaja Charlina Vitcheva kannusti Suomen maakuntia erikoistumaan ja luottamaan tekemiseensä. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoKUOPIO (MT)
”Uskokaa vahvuuksiinne, älkää tehkö asioita samalla tavalla kuin tähän asti”, Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston johtaja Charlina Vitcheva kannusti itä- ja pohjoissuomalaisia torstaina Kuopiossa.
Siellä otettiin varaslähtö EU:n vuosien 2014–2020 ohjelmakaudelle.
Vitcheva näki Itä- ja Pohjois-Suomella olevan paljon mahdollisuuksia. Matkailun merkitys on suuri etenkin Lapissa. Vaikka paperiteollisuus hiipuu, puusta voidaan jalostaa paljon muuta.
Keksinnöt pitäisi saada mahdollisimman pian kaupallisiksi ratkaisuiksi. Terveysalalla näin on jo tapahtunut.
Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistot tekevät Vitchevan mielestä arvokasta työtä. Kuopion seudun 14 000 nuorta opiskelijaa on voimavara, josta on tulevaisuudessa paljon iloa.
Vitcheva muistutti verkottumisen merkityksestä. Kumppaneita on hankittava tarvittaessa oman maakunnan, jopa oman maan ulkopuolelta.
”Yksityissektorin investoinnit ovat kehityksen avain. Myös yrittäjähenkistä julkista rahaa tarvitaan”, Vitcheva sanoi.
EU:n rakennerahastosta Itä- ja Pohjois-Suomi ovat saamassa 772,5 miljoonaa euroa seuraavien seitsemän vuoden aikana. Määrä on lähes kolme neljännestä koko Suomen potista.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajan Taina Susiluodon mielestä kaupungistuminen pitää hyväksyä myös Suomessa. Kaupungit ovat vetureita, joiden imussa maaseutukin vaurastuu.
Tällä hetkellä kasvuvauhti on nollassa. Keskiviikkoon mennessä ministeriön tietoon on tullut 5 800 irtisanomisilmoitusta. Niiden korvaajiksi pitäisi polkaista 200 000 yksityisen sektorin työpaikkaa.
Susiluodon mielestä pieni ja keskisuuri teollisuus on Suomessa ”pahasti jumissa”.
”Kaikilla toimialoilla on menossa mieletön murros”, Susiluoto sanoi. Yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeen paikkaaminen vaatii kipeitä ratkaisuja.
Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) vaati noudattamaan tinkimättömästi EU:n läheisyysperiaatetta. ”Alueiden ja maakunnan päätösvallan nirhaaminen ja keskittäminen keskushallinnolle ei ole tätä aikaa eikä varsinkaan tulevaisuutta.”
Venäjän läheisyys avaa Itä- ja Pohjois-Suomelle monenlaisia mahdollisuuksia, jotka ulottuvat Suomeen ja koko Eurooppaan. Kääriäisen mielestä arktisen alueen hyödyntämisessä EU:lla ei ole varaa olla ulkopuolinen seurailija.
Työ- ja elinkeinoministeriötä Kääriäinen vaati pitämään sopimuksensa. Luvatut eurot on kohdennettava alueelle.
”Itä ja Pohjois-Suomi eivät ole rasite muulle Suomelle”, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttunen muistutti. Useat selvitykset ja tutkimukset tukevat sitä, että tulevaisuudessa investointien painopiste kääntyy pohjoiseen ja itään, arktiselle alueelle asti.
Huttusen mukaan runsaat ja monipuoliset luonnonvarat nostavat Itä- ja Pohjois-Suomea tulevaisuudessa. Jo nyt Suomen vientituotteista merkittävä osa lähtee maakunnista. Eri asia on, minne vienti ja tuonti yhtiöissä kirjautuvat.
Venäjä-yhteistyössä Huttunen näki uusia menestystarinoita maakuntien ja koko Suomen parhaaksi.
Itä- ja Pohjois-Suomen toimijat ovat Huttusen mukaan sitoutuneet kehittämistyöhön, yhteisiin tavoitteisiin ja ohjelmiin. Jo edellisellä ohjelmakaudella maakunnat loivat uutta kehitystä. Samaa aiotaan jatkaa.
Pohjois-Savon liiton isännöimään tilaisuuteen osallistui lähes 200 vaikuttajaa Itä- ja Pohjois-Suomesta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
