Suomalaisethukkaavat oppimisen ilon jo varhain
Pohja suomalaisnuorten menestykselle kansainvälisissä arviointitutkimuksissa luodaan jo alakoulussa.
Suomalaiset neljäsluokkalaiset menestyivät kansainvälisesti erinomaisesti sekä lukutaidossa että matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla.
Kansainvälisessä PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Vaikka suomalaisten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisesti erinomaiset, yhtä hyvin ei ole onnistuttu oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvissä oppimistuloksissa.
Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia.
Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja matematiikan opetukseen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista.
Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteissä.
Kahdeksasluokkalaisilla oppimisen ilo on edelleen heikentynyt: enää 10 prosenttia pitää paljon matematiikasta, 15 prosenttia arvostaa matematiikkaa paljon ja 6 prosenttia on hyvin sitoutunut sen opetukseen. Luvut ovat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukossa.
Luonnontieteissä yli puolet ei pidä kemiasta ja fysiikasta. Biologiasta ja maantiedosta pidetään jonkin verran enemmän. Myös luonnontieteiden arvostus ja sitoutuminen sen opetukseen ovat vertailumaihin nähden heikkoa.
”Peruskoulun opetustavat kaipaavat kipeästi uudistamista”, huomauttavat yliopistotutkija Jouni Vettenranta ja professori Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Suomen neljäsluokkalaisten lukutaito on 45 maan joukossa toiseksi paras yhdessä Venäjän kanssa. Edelle menee vain Hongkong. Neljäntenä on Singapore.
Luonnontieteiden osaamisessa Suomen neljäsluokkalaiset ovat 50 maan joukossa kolmanneksi parhaat Korean ja Singaporen jälkeen.
Myös Suomen kahdeksasluokkalaiset menestyivät luonnontieteissä erinomaisesti sijoittuen viidenneksi 42 maan joukossa. Kärjessä on joukko Aasian maita Singaporen johdolla.
Matematiikassa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat kahdeksansiksi 50 maan joukossa. Myös kahdeksasluokkalaiset sijoittuivat kahdeksansiksi 42 maan vertailussa.
Osaamiseen ei kokonaisuudessaan vaikuttanut paljoakaan se, oliko asuinpaikka maaseudulla tai kaupungissa, tai se, missä päin Suomea oppilas asui. Sen sijaan kodin varallisuustaso on yhteydessä oppimistuloksiin niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin.
”Oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun suurimmat haasteet liittyvät poikien lukutaidon kehittämiseen tyttöjen tasolle ja oppilaiden kotitaustan vaikutuksen tasoittamiseen”, toteaa yliopistonlehtori Sari Sulkunen.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
