Asentaja: Näin vanhaa ilmalämpöpumppua ei yleensä kannata enää korjata ‒ korjausjonot ovat lyhentyneet

Viime vuonna myytiin lähes 160 000 ilmalämpöpumppua, 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuva: Kari Salonen

Kohonnut sähkön hinta on pitänyt ilmalämpöpumppuja asentavan Paavo Sääskilahden kiireisenä koko syksyn ja alkutalven.

Pisimmillään aika sopimuksen teosta asennukseen oli kolme kuukautta. Tammikuuhun mennessä jono oli lyhentynyt vähän yli kuukauteen.

Sääskilahti asentaa 250 ilmalämpöpumppua vuodessa. Noin 80 prosenttiin kohteista asennetaan ensimmäinen pumppu mutta myös vanhoja laitteita uusitaan kiihtyvään tahtiin.

”Yli kymmenen vuotta vanhaa pumppua ei juuri kannata korjata”, Sääskilahti sanoo.

Ihmiset ovat nykyään hyvin tietoisia pumppujen omaisuuksista. Moni haluaa niin sanotun premium-tuotteen. Uusissa laitteissa on usein vakiona mahdollisuus etäkäyttöön, mikä kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa.

Sääskilahti on asentanut ilmalämpöpumppuja parikymmentä vuotta Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueilla ja joskus käynyt myös pääkaupunkiseudulla.

Lämpöpumppubuumi alkoi kiihtyä kymmenisen vuotta sitten, Sääskilahti kertoo.

Viime aikoina työtä on riittänyt kerrostaloissa, kun niiden parvekkeille halutaan pumppu viilentämään ilmaa.

Vanhat laitteet Sääskilahti vie ser-kierrätykseen, joka ottaa talteen muun muassa raudan, kuparin ja alumiinin.

Lämpöpumppuja myytiin viime vuonna lähes 200 000 kappaletta. Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n keräämän tilaston mukaan se on 50 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Määrästä 160 000 oli ilmalämpöpumppuja, loput ilmavesi- ja maalämpöpumppuja.

Energian hinnan nousu ja halu mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin saivat ihmiset pumppuostoksille.

Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään, Sulpun tiedotteessa todetaan.

Alaa koetellut kansainvälinen komponentti- ja laitepula ei ole vielä ohi. Myös asentajia ja suunnittelijoita on tarpeeseen nähden liian vähän.