PASSIPAIKALLA Lyödyn puolustus
Ministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd.) on arvosteltu kohtuuttomasti. On väitetty hänen riitelynsä ministeri Paula Risikon (kok.) kanssa estäneen sote-sovun syntymisen.
Edellisessä hallituksessa syytettiin ministereitä Paula Risikko ja Liisa Hyssälä (kesk.) samasta asiasta. Itse asiassa en muista neljän vuosikymmenen ajalta yhtään tapausta, ettei samaan ministeriöön osuneiden eri puolueita edustavien naisministerien olisi väitetty riitautuneen sovittamattomasti keskenään.
Eivät naisministerit ole sen pahempia riitelemään kuin miehetkään. He ovat yleensä tunnollisia ja usein myös periaatteellisia poliitikkoja. Isot pojat eivät kuitenkaan luota heihin loppuun asti. Viimeiset valtuudet puuttuvat.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpo sai tällaiset valtuudet. Näytelmä nosti hänet puolueen kruununperilliseksi.
Kunnissa on tapana jakaa luottamustehtävät valtuustovaalien äänimäärien perusteella. Siitä syntyy monia kieroutumia. Äänimäärä kertoo ihmisten luottamuksesta mutta ei kovin paljon kyvystä hoitaa asioita.
Eduskuntaan tapa ei sovi alkuunkaan. Ministerin tärkeimmät ominaisuudet ovat kyky omaksua ja hallita asioita sekä tehdä päätöksiä ja vastata niistä.
Eduskunnan kyselytunnin minuutti on ministerin ammattitaidolle armoton mittari. Guzenina-Richardson kiitti ensin kohteliaasti hyvästä kysymyksestä (20 sekuntia). Sitten hän kertasi kysymyksen pääkohdat (45 sekuntia). Sitten hän alkoi hahmotella ongelmaa omin sanoin. 1.20 kohdalla puhemies Eero Heinäluoma (sd.) huomautti, että minuutti alkaa olla täynnä.
Äänimagneetti Guzenina-Richardson epäonnistui ministerinä etukäteen vahvimmalla alueellaan, julkisuuden hallinnassa. Puolue joutui heittämään hänet ulos sopivalla pikavuoropysäkillä. Kansanedustajana Guzenina-Richardson voi olla vaikka kuinka hyvä.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) olisi mielellään jatkanut. Hän onnistui odotettua paremmin ja paljon paremmin kuin edeltäjänsä Henna Virkkunen (kok.). Krista Kiuru (sd.) kykenee hänet paikkaamaan.
Ministeri Pia Viitasen (sd.) asema on hankalampi, vaikka hän on asuntoasioihin etukäteen perehtynyt. Eduskunnassa hän on ollut epä-älyllinen räksyttäjä, eräänlainen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen huonompi minä.
Opposition ykkösketju tuskin Viitasen kanssa käsiään likaa, mutta esimerkiksi Antti Rantakankaan (kesk.) kaltaiset kolmosketjun vastakarvaajat saatavat kokeilla mailanpäällä mukavasti asuntoministerin kylkiluita.
Peruspalveluministerin tehtävä on hallituksen vaativimpia. Susanna Huovinen (sd.) selvitti viime kaudella oppositiosta käsin porvarihallituksen jätevesisotkun, joten edellytyksiä onnistumiseen on.
Kilpailulain muutoksella yksimielinen eduskunta tehosti määräävään markkina-asemaan päässeiden S- ja K-ryhmän toiminnan läpinäkyvyyttä. Pitkästä keskustelusta huolimatta kukaan ei osannut kertoa, mikä muka muuttuu.
Moni edustaja ihmetteli kaupan hurjaa painostusta lakiesitystä vastaan. Harri Jaskari (kok.) totesi, ettei yksikään tavarantoimittaja uskaltanut eduskunnan valiokunnalle kertoa omalla nimellään kohtaamistaan kilpailun vääristymistä.
Lukuisia tapauksia salissa silti lueteltiin niin paikallisten tuotteiden ongelmista kuin kohtuuttomasta hinnoittelustakin. Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kertoi tuoreimpana esimerkkinä paikallisten vihannestuottajien pakottamisen yhteispakkauksiin ja sitä kautta satojen kilometrien ylimääräisiin kuljetuksiin.
Anne Louhelainen (ps.) sivusi hyvin lievästi eduskunnan itse aiheuttamaa ongelmaa, suuria ketjuja suosivaa ylitiheää säädösviidakkoa. Sen vuoksihan tuoreen tuotteen saaminen suomalaisesta päivittäistavarakaupasta on käytännössä mahdotonta.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
