Laajakaistavelvoite täyttyyneljässä kunnassa viidestä

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys kertoo, että vain kahdessa kunnassa laajakaistan saatavuus jää enää alle 95 prosenttiin väestöstä. Ministeriön muutaman vuoden takainen ennuste siitä, että teleyritykset rakentavat laajakaistan noin 95 prosentille suomalaisista, on siten kutakuinkin käynyt toteen.

Juuri joulun alla julkaistu raportti osoittaa edistyksen olevan matkapuhelinverkkojen tarjoaman langattoman laajakaistan ansiota.

Vielä marraskuussa 2009 3g-verkko puuttui kokonaan 17 kunnasta ja ainoastaan yhdessä kunnassa peitto oli täydet sata. Tänä syksynä 3g toimi jo kaikissa 336 kunnassa, ja 200 kunnassa sen piirissä on koko väestö.

Sen sijaan kiinteän verkon yhteyksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kolmessa vuodessa. Kiinteä verkko on kaikkien ulottuvilla 235 kunnassa.

Raportissa huomautetaan, että ainakin teoriassa langaton verkko toisi nopeamman yhteyden useisiin koteihin. Kuluttajat luottavat silti enemmän DSL-modeemin tarjoamaan yhteyteen.

Lainsäädännön mukaan jokaisella kuluttajalla on oikeus saada tarkoituksenmukainen, yhden megan nopeudella toimiva laajakaistayhteys vakituiseen asuinpaikkaan. Yleispalvelu voidaan toteuttaa joko langattomasti tai kiinteällä verkolla.

”Useissa kunnissa laajakaistaverkon peitto ei kuitenkaan vielä ole täysin aukoton. Käyttäjälle tulee voida tarjota laajakaistayhteys, jos teleyrityksellä on kyseisellä alueella tätä koskeva yleispalveluvelvoite”, raportissa muistutetaan.

Kiinteän verkon saatavuus on parantunut jonkin verran Ahvenanmaalla ja Lapissa. Lisäksi niiden kuntien määrä, joissa kiinteä laajakaista yltää periaatteessa harvempaan kuin 95 prosenttiin talouksista, on laskenut 15:stä viiteen.

Jos lisää myönteistä halutaan löytää, kilpailu laajakaistan tarjonnasta on lisääntynyt kolmen vuoden takaisesta myös maaseutumaisissa kunnissa.

Sen sijaan Laajakaista kaikille -hankkeen hidas käyntiinlähtö on konkreettisesti nähtävissä. Hankkeen tavoitteena on levittää nopeat yhteydet takaava valokuituverkko myös niihin talouksiin, joihin sitä ei markkinavoimin rakenneta. Aikaa on enää kolmisen vuotta.

Kuituliittymien määrä on toki lisääntynyt - mutta ennen kaikkea keskustoissa. Kolme vuotta sitten 60 prosentissa kunnista ei ollut lainkaan valokuituverkkoja. Nyt täysin kuituverkotta on enää reilu kuusi prosenttia kunnista. Kolmessa kunnassa neljästä kuituverkko saavuttaa kuitenkin alle viidenneksen talouksista.

Sama on luettavissa Viestintäviraston joulukuisesta markkinakatsauksesta. Uuden polven tekniikalla on toteutettu noin 30 prosenttia kaikista kotitalouksien ja yritysten laajakaistoista. Kuitenkin vain 12 prosenttia liittymistä on vähintään 25-megaisia. Tähän nopeuteen päästään siis ennen kaikkea valokuidulla.

Uudet 3,5/4g-verkot ovat rakenteilla. LVM:n keräämien tietojen mukaan niiden täysi peitto on jo 170 kunnassa. 3,5/4g-laajakaistan tarjonta kuitenkin vaihtelee väestötiheyden ja kuntatyypin mukaan: parhaiten liittymä on saatavilla suurissa kaupungeissa ja taajamissa.

Kannattaa huomata, että Suomessa käytettävissä oleva verkko ei täytä kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n määritelmää 4g-verkosta. Siksi määritelmää 4g voidaan käyttää lähinnä lainausmerkeissä.

Telepalvelujen saatavuutta koskeva kansallinen tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa. Tiedot kerättiin viime syys-lokakuussa. kaavioissa esiintyvä edellinen vertailu perustuu marraskuun 2009 tilanteeseen.

KAIJALEENA RUNSTEN

Avaa artikkelin PDF