Osmo Rauhala pohtiikielen ja evoluution yhteyttä
Osmo Rauhala pohtii teoksissaan ihmisten kykyä ymmärtää ympärillään olevaa todellisuutta. Valtion taidemuseo / KuvataiteEN keskusarkisto / Jenni Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoNykytaiteen museoon Kiasmaan Osmo Rauhala on tuonut kolme uutta maalaussarjaa. Peliteoria, Elämän kirja ja Muisti -sarjojen teoksia yhdistää kielen, kuvan ja luonnon suhde.
”Kieli on tämän näyttelyn keskeinen teema, tapa miten kieli liittyy ihmisen kehittymiseen, evoluutioon. Kieli on auttanut ihmistä muistamaan. Seemiläinen A pitää sisällään koko evoluution, miten härän päästä tuli lopulta meidän A:mme”, Rauhala linjaa.
Kehitys on tähän asti jatkunut, mutta välttämättä asia ei Rauhalan mielestä enää olekaan niin. ”Kun tiede ratkaisee ongelman, se synnyttää kaksi lisää.”
Tällä hetkellä olemme Rauhalan käsityksen mukaan tilanteessa, jossa maapallon ongelmia ei enää pystytä ratkaisemaan.
”Taide on työkalu, jolla asioita pystytään ratkaisemaan sen jälkeen, kun mieli loppuu”, hän päättelee.
Rauhala on huolissaan siitä, mitä tapahtuu perimän dna:n vuosimiljoonia välittämälle ja korjaamalle elämän muistille kemikalisoitumisen, ydinenergian ja geenien perimän hallitsemattoman manipuloimisen seurauksena.
”Nämä kolme asiaa pelkästään synnyttävät ihmiskunnan historiassa tilanteen, jossa ongelmat pitäisi ratkaista etukäteen. Teos Yhdestoista hetki liittyy huoleeni suuren tarinan tilasta”, Rauhala sanoo.
Vaikka Rauhalan teoksissaan välittämä huoli maapallon ja elämän muistin, perimän, tilasta on suuri, hän on kuitenkin toiveikas. Elämän muisti on meille edelleen arvoitus.
”Uskon, että koodi korjaa itse itsensä”, hän summaa.
Elämän kirja -näyttelyn yhteydessä julkistettiin myös toimittaja, kirjailija ja kustantaja Jouni Tervon kirjoittama henkilökuva Osmo Rauhalasta.
Kirjan sivuilla rakentuu muotokuva monipuolisesta luomuviljelijä-taiteilijasta, joka ei ole jäänyt ihmettelemään elämänpolun esteitä.
17-vuotiaan abiturientin olisi voinut lannistaa isän yllättävä kuolema ja vastuu perheen maatilasta. Nuori mies valitsi toisin: tilaa on aina hoidettu ja kehitetty kaksi tutkintoa kotimaassa tuottaneiden ja toiselle mantereelle vieneiden opiskelujen ja taiteilijauran ohella.
Taloustieteen ja taiteen opinnot ovat muokanneet Rauhalasta oman tiensä kulkijan. Hänellä on taiteilijana harvinaista rohkeutta pohtia julkisesti niin omien teostensa sisältöä kuin maatalous- ja taidepolitiikan luutumiakin.
Hyvä niin, sillä keskustelua ja vallitsevien käsitysten kyseenalaistamista kaivataan. Keskustelua oletettavasti kirjan pohjalta myös syntyy.
Syyskaudella Kiasmassa on esillä myös lontoolaisen kuvataiteilija Toby Zieglerin alumiiniveistoksia.
Ziegler on etsinyt kirjoista ja internetistä kuvia historiallisista taide-esineistä, kuten antiikin veistoksista tai Staffordshiren keraamisista koirista, jotka olivat viktoriaanisen ajan suosikkiveistoksia.
Näiden kuvien pohjalta taiteilija on luonut 3D-mallinnuksella uusia veistoksia, joissa alkuperäisen teoksen muodot ovat hälventyneet viitteellisiksi.
MAIKKI KULMALA
Osmo Rauhala: Elämän kirja.
Toby Ziegler: Vieraantuneet esineet. Kiasma, Helsinki 13.1. asti.
Jouni Tervo: Osmo Rauhala. Tapaus. 263 sivua. WSOY.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
