Lannoituksen vähentäminennakertaa maan viljavuutta
Lannoitusta on vähennetty ja tarkennettu vuosien ajan. Monin paikoin mennään jo pulan puolelle.
Viime viikolla julkaistu kansallinen viljastrategia nostaa asian esille toteamalla, että kehityssuunta vaarantaa peltojen kasvukunnon pitkällä tähtäimellä.
Oheisesta kuviosta näkyy, miten fosforin käyttö on vuosien mittaan vähentynyt.
Tänä vuonna Suomen peltojen fosforitase oli 1,7 kiloa plussalla. Se tarkoittaa, että peltohehtaarilta poistui sadon mukana keskimäärin 1,7 kiloa vähemmän fosforia kuin sille lannoitteiden ja karjanlannan muodossa levitettiin.
Kun keskiarvo on niukasti plussalla, monella lohkolla tase jää miinukselle.
Vielä 1995 fosforitase oli 18 kiloa plussalla. Ympäristötuen voimassaoloaikana se on laskenut alle kymmenesosaan.
Fosforin niukkuus näkyy myös Viljavuuspalvelun tilastoissa. Vähäfosforisten maiden osuus kasvaa.
Uuden ohjelmakauden ympäristökorvauksen ehtoja valmistellaan parhaillaan. MTK on huolissaan niihin kaavailluista tiukoista lannoitusrajoista.
”Käytännössä rajat estäisivät viljelijää käyttämästä fosforia nykyisten lajikkeiden ja niiden satopotentiaalin kannalta riittävästi”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Sivu 10
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
