Maaseudun vaikutusvalta vähenee kuntaliitoksissa
VAASA (MT)
Kuntaliitosten myötä useita maaseutumaisia kuntia halki Suomen yhdistellään osaksi suurempia kaupunkialueita.
Lähidemokratiasta puhutaan paljon, mutta maaseudun ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa usein varsin vähäisiksi, vastajulkaistu Lähidemokratiaa etsimässä -tutkimus osoittaa.
”Kuntaliitosten jälkeen monilla seudulla on kokeiltu erilaisia lähidemokratian toimielimiä. Todellisen budjettivallan puuttuessa useimmat kokeilut ovat kuitenkin pelkistyneet jonkinlaiseksi kuntaliitoksen jälkihoidoksi, ja niistä on ajan saatossa luovuttu”, toteaa filosofian maisteri Kari Leinamo.
Vaasassa tiistaina julkistetussa Leinamon ja hallintotieteiden maisteri Riia Metsälän tutkimuksessa kartoitetaan korpilahtelaisten, lammilaisten ja alastarolaisten vaikutusmahdollisuuksia kuntaliitosten jälkeen.
Niin Alastaro, Korpilahti kuin Lammikin on liitetty osaksi suurempaa keskuskaupunkia.
Tutkimus osoittaa, että kuntaliitoskunnissa ongelmana on usein aktiivisuuden puute kylätoiminnassa.
”Sekä osa viranhaltijoista että kokonaiset poliittiset puolueet lähtevät tällä hetkellä siitä oletuksesta, että maaseudulla ei ole elämää. Kylillä pitäisi olla hereillä. Ei saa tuudittautua siihen, että kyllä asiat hoituvat. Passiivisuus johtaa siihen, että palvelut karkaavat kauemmas”, Leinamo varoittelee.
Kylien oma aktiivisuus on edellytys sille, että maaseutualueiden tahto huomioidaan päätöksenteossa.
”Kyläläisten olisi otettava aktiivisesti osaa paikalliseen vaikuttamiseen ja poliittiseen päätöksentekoon.”
Toisaalta aktiivinenkaan kylä ei pärjää, mikäli keskuskaupungin asenne suhteessa reuna-alueisiin on vääränlainen.
”Tutkimuksessa ilmenee, että reuna-alueiden asioista aidosti huolehtiva yhteyshenkilö kaupungin suuntaan on ensiarvoisen tärkeä. Monestihan kaupunkeihin on ennen liitosta kuulunut vain kaupunkikeskusta. Jos liitosaluetta ei tunneta tarpeeksi hyvin, seuraa siitä ymmärtämättömyyttä”, Leinamo pohtii.
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää ongelmallisena sitä, että nykyisten kuntien sisällä olevat kaupunginosa- ja kylävaltuustot ovat pitkälti näennäisdemokraattisia.
”Kun aluelautakunnilla, aluetoimikunnilla ja kylien neuvottelukunnilla ei ole budjettivaltaa, hiipuu ihmisten mielenkiinto sellaisten ylläpitämiseen. Niitä aletaan pitää kahvinkeittokerhoina. Kun toimielimillä on budjettivaltaa, ihmisten mielenkiinto osallistua todistetusti kasvaa”, Katajamäki arvioi.
Hänen mielestään mielestä kuntalakiin olisi sisällytettävä elementtejä, jotka antavat lainsäädännöllistä selkänojaa lähidemokratian toteutumiselle.
”Esimerkiksi lähipalveluista olisi säädettävä lailla. Jollei mitään lainsäädännöllisiä turvalausekkeita ole, kuoriutuu maaseutualueilta ajan saatossa pois yhä enemmän palveluita ja väestöä.”
Kari Leinamo luopuisi kokonaan lähidemokratia-termistä. Sen sijasta hän puhuisi maaseudun kehittämisestä.
”Maaseudun kehittämisestä puhuttaessa käsitellään konkreettisia asioita, joiden kautta alueita pyritään saamaan nousuun.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
