Tiesitkö, että eläinten hyvinvointilaki pätee myös haitallisiin vieraslajeihin? Näin tapat espanjansiruetanat oikein

Eläinten hyvinvointilaki pätee myös haitallisiin vieraslajeihin. Kuva: Eija Mansikkamäki

Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua espanjansiruetanaa on tänäkin vuonna osassa maata runsaasti.

Tehokkain tapa torjua ja vähentää etanoita on kerätä niitä esimerkiksi pihdeillä tai suojakäsineet kädessä.

Torjunnassa ja etanoiden hävittämisessä on kuitenkin käytettävä lopetustapaa, joka on mahdollisimman kivuton, muistuttaa Ruokavirasto.

Eläinten lopettamisesta säädetään eläinten hyvinvointilain (693/2023) luvussa 9. Lain kuvaamat vaatimukset koskevat kaikkia eläimiä, myös haitallisia vieraslajeja.

Esimerkiksi espanjansiruetanoilla ja muilla nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja ne voivat tuntea kipua.

Lopettaminen on onkin suoritettava nopeasti ja kivuttomasti, soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla, Ruokavirasto muistuttaa.

Tällaisiksi ei lasketa esimerkiksi väkiviinaetikkaliuosta, suolaa tai muuta heikosti ja hitaasti tehoavaa myrkkyä.

Eläinten hyvinvointilaki velvoittaa myös, että eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan.

Tainnutusmenetelmän on myös oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka.

Vieraslajit.fi -sivuston espanjansiruetanan lajitietokortilla mainittuja soveltuvia ja asianmukaisia lopetusmenetelmiä ovat muun muassa

– etanan pään murskaaminen riittävällä voimalla kovaa alustaa vasten,

– pään leikkaaminen saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki tai

– kylmätainnutus, jossa etanaa pidetään muutama tunti + 3–5 ºC:ssa ja lopetus suoritetaan pitämällä etanoita pakastimessa alle –18 ºC vähintään kaksi vuorokautta.