kuollut Aitokarjalainen viljelijä ja maataloustoimittaja
Käytännön Maamies -lehden monivuotinen päätoimittaja, agronomi Jorma Muurinen kuoli vakavan sairauden murtamana Helsingissä 1.11.
Kuolemajärvellä 29.12.1936 syntynyt Muurinen joutui sodan jälkeen perheensä mukana pitkälle evakkomatkalle, joka päätyi lopulta Urjalaan.
Urjalasta muodostui toinen koti ja ankkuripaikka, jossa Jorma monen vuosikymmenen ajan saattoi viljellä maata. Elämänuran kannalta jotain enteellistä saattoi olla siinä, että toisiksi etunimikseen hän oli saanut Kyösti Pellervo.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Karjalan yhteiskoulusta 1956 Jorma valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi 1965 pääaineenaan kasvinviljelytiede. Tähän perusaineeseen Jorma paneutui niin perusteellisesti, että vielä vuosien jälkeen muisti satojen kasvien latinankieliset nimet!
Jorma tunsi maatalouden teknologisen kehityksen ja sen kovan ytimen, mutta samalla hän oli sielultaan vihreä ja luontoa rakastava esteetikko. Isänsä, talousneuvos Tatu Muurisen ostamaa ikivanhaa Pourun taloa keskisessä Urjalassa hän hoiti suurella pieteetillä.
Lehtimiesuransa Jorma Muurinen aloitti 1960-luvulla Koneviestin toimittajana ja sittemmin sen toimituspäällikkönä. Journalistiura jatkui tämän jälkeen Käytännön Maamies -lehden päätoimittajana aina eläkevuoteen 1992 asti.
Päätoimittajan humaanin elämänkatsomuksen ansiosta lehden sisältö muuttui entistä monipuolisemmaksi ja tavoitti näin laajan, alkutuotannosta ja yleensäkin maaseudun elämästä kiinnostuneen lukijakunnan.
Toinen sarka, jota Jorma Muurinen vuosien saatossa kynti hartaudella, oli menetetty Karjala ja erityisesti Viipuri. Viipurissa hän ehti viettää osan lapsuusvuosistaan ja aloittaa koulunkäynnin.
Karjalaisuus muodosti Jorman identiteetin – omakuvan – joka heijastui joviaalina lämpönä ystäviä ja työtovereita kohtaan. Muita karjalaisia tavatessaan hänen ajatuksiaan epäilemättä leimasi tunne kuulumisesta samaan perheeseen.
Karjalaisuudesta Jormalle muodostui sananmukaisesti todellinen alter ego. Niinpä hän toimi vuosia Wiipurin arkistoyhdistyksen puheenjohtajana. Myös Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvoston johdossa Muurisen panos Suomen historiaan laajalti perehtyneenä oli merkittävä.
Yhteyksiä Karjalaan Jorma Muurinen piti monilla johtamillaan ekskursioilla, joista viime kesänä tehty jäi hänen viimeisekseen.
Jorman kiintymys Viipuriin ja yleensä Karjalaan ei ollut mitään sentimentaalista hymistelyä. Se oli seestynyttä, jalat maassa olevan viisaan ihmisen kotiseuturakkautta parhaimmillaan.
Tämä ei ollut esteenä sille, että hän Väinö Linnan henkilökohtaisesti tunteneena esitteli vierailleen asiantuntevasti myös Pentinkulman ja sen asukkaiden elämää tunnetun tähden alla.
EEVA TAPIO
ANTERO AALTONEN
MARTTI E.O. KORPELA
Kirjoittajat ovat Muurisen
hyviä ystäviä ja kollegoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
