Eläketurvakeskuksen johtaja rauhoittelee nuoria ikäluokkia: "Uskaltaisin luottaa siihen, että eläkettä saa myös tulevaisuudessa"
Työmarkkinatutkija Tapio Bergholm arvioi, että seuraava eläkeuudistus nousee keskusteluun vuoteen 2025 mennessä. ”Se tarkoittaa eläkeindeksien ja -kertoimien heikentämistä ja myös eläkeiän asteittaista nostamista."
61-vuotias työmarkkinatutkija Tapio Bergholm pohtinut, onko hän keski-ikäinen vai vanha. ”Monella minun ikäiselläni on vielä vanhemmat elossa. Keski-iän paikka on siirtynyt, ja keski-ikäisten pitää olla aktiivisesti töissä." Kuva: Jaana KankaanpääNuoret puhuvat usein, että ”tuskin pääsemme koskaan eläkkeelle”. Eläketurvakeskuksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan huoli on vahvasti liioiteltu.
”Suomalainen eläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla. Uskaltaisin luottaa siihen, että eläkettä saa myös tulevaisuudessa. Eläkevarat ovat moninkertaistuneet vuosikymmenien aikana. Julkisissa eläkelaitoksissa on tällä hetkellä noin 200 miljardia euroa”, Kiander kertoo.
Eläkevarojen sijoitustuotot turvaavat osaltaan tulevaisuuden eläkkeitä.
Syntyvyyden laskun pelätään vaikuttavan eläkejärjestelmän kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Pelastuskeinoiksi on esitetty joko työnantajan ja palkansaajien maksamien eläkemaksujen nostamista tai eläke-etujen leikkaamista.
Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholmin mukaan eläkemaksujen korottaminen olisi myrkkyä kuntien ja valtion taloudelle, koska samaan aikaan niiden verokertymä pienenisi. Verokertymä vähenee eläkemaksujen verovähennysoikeuden vuoksi.
”Pitää vakavasti miettiä, millainen verotusoikeus työtä tekemättömällä väellä on työtä tekevään väkeen. Jossain vaiheessa tulee mitta vastaan.”
Bergholm luottaa järjestelmän uusiutumiskykyyn. Työmarkkinaosapuolet sopivat syksyllä 2014 viimeisimmästä suuresta eläkeuudistuksesta, jossa eläkeikää nostettiin asteittain.
”1990-luvun laman kriisitietoisuus merkitsi ammattiyhdistysliikkeelle suurta ajattelutavan muutosta. Ay-liike tajusi, että aktiiviväestön taakkaa ei voi läpeensä kasvattaa, mikä on johtanut eläke-etujen heikentämiseen.”
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 65:een asteittain vuoteen 2027 mennessä. Kiander arvioi, että eläkeikää ei koroteta 2020-luvulla.
”Katsomme, miten eliniänodote kehittyy 2030-luvulla. Jos se kasvaa, eläke¬ikää voidaan nostaa asteittain samaan tahtiin”, Kiander sanoo.
Bergholm ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä Suomessa keskustellaan taas seuraavasta eläkeuudistuksesta.
”Se uudistus tarkoittaa eläkeindeksien ja -kertoimien heikentämistä ja myös eläkeiän asteittaista nostamista. Mullistukset eivät ole kuitenkaan järisyttäviä. Asiat tapahtuvat asteittain, ja edelleen on olemassa varhennettuja poistumismahdollisuuksia työelämästä.”
61-vuotias Tapio Bergholm on pohtinut, onko hän keski-ikäinen vai vanha. ”Monella minun ikäiselläni on vielä vanhemmat elossa.”
”Keski-iän paikka on siirtynyt, ja keski-ikäisten pitää olla aktiivisesti töissä”, Bergholm linjaa.
Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa.
Kianderin mielestä epäsuhtaa voidaan korjata ainoastaan kansaneläkettä korottamalla. Antti Rinteen (sd.) hallitus onkin sopinut pienimpien eläkkeiden nostamisesta 30 eurolla kuussa.
Kiander muistuttaa, että toimeentuloon vaikuttavat eläkkeen suuruuden lisäksi asumisen, terveydenhuollon ja liikkumisen kulut.
”Yleensä maalla eletään velattomassa omassa talossa, mutta lämmitysöljyn ja bensan hinnan nouseminen kaventaa toimeentuloa”, Kiander sanoo.
Bergholmin mukaan tuloeroja voitaisiin tasoittaa myös eläkejärjestelmän sisällä.
Hän esittää, että pienimpiä työeläkkeitä korotettaisiin runsaasti, keskimääräisiä eläkkeitä vähemmän ja ylimpiä työeläkkeitä kaikkein vähiten.
Poliittisesti mallin toteuttaminen on vaikeaa, koska hyvin tienaavat pitävät eläkekapinassa eniten ääntä.
”Voin ystävällisesti mainita esimerkiksi Helsingin entisen ylipormestarin Raimo Ilaskiven, joka puhuu eläkeläisten pettämisestä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
