Vieraskolumni Voittiko kokoomus hallitusneuvottelut?

Kävikös siinä nyt niin, että kokoomus hävisi vaalit mutta voitti hallitusneuvottelut?

Katsotaanpa, mitä hallituspuolueet ilmoittivat tavoittelevansa ennen vaaleja. Pääministeripuolue keskusta katsoi, että noin kahden miljardin euron leikkaukset riittävät tällä vaalikaudella kääntämään julkisen talouden suunnan.

Verotuksessa piti tehdä tilaa työtulovähennystä isontamalla ja yrittäjien verotusta keventämällä. Keskeistä oli myös viedä suurista uudistuksista läpi maakuntiin perustuva sote-malli. Parhaassa tapauksessa se johtaisi myös jonkinlaiseen maakuntaitsehallintoon ja normituksen keventämiseen.

Kokoomus luki valtiovarainministeriön virkamiesten pelikirjaa tiukemmin ja ilmoitti säästötarpeeksi kuusi miljardia. Verotuksessa piti jatkaa ikiaikaista porvarilinjaa ja keventää kokoomuksen äänestäjien verotusta. Yrittäjien edellytyksiä oli syytä parantaa verotoimilla, perintöverostakin olisi keskusteltava.

Suuret peruskunnat olivat edelleen tavoitteena, mutta Kataisen kaudella koettu nöyryytys sote-sopassa esti sanomasta sitä enää ääneen.

Persuilla oli vain yksi tavoite: saada Timo Soini ministeriaudin takapenkille. Kynnyskysymyksiä ei ollut, mutta tavoitetta edistettiin kovilla maahanmuuttopuheilla, Kreikan miljardeilla, hallituskritiikillä, jätevesiä tonkimalla, ilmastonmuutosta kiistämällä, taitavalla mediapolitiikalla ja yleisellä populismilla.

Sote-kysymyksissä persut peesasivat enimmäkseen keskustaa, koska se edisti puolueen ainoaa todellista tavoitetta.

Hallitusneuvottelut vedettiin sujuvasti, tulos tuli ajallaan ja ohjelma oli luvatusti aiempaa lyhyempi. Ministerienkin määrä väheni.

Itse ohjelma kulkee tiukasti talous edellä. Säästöjä tehdään nelisen miljardia valtion budjetin tasolla, ja pari miljardia on luvassa kunnillekin.

Kokoomuksen ja virkamiesten mittaluokka siis toteutui lähes sellaisenaan. Toki paljon on pelissä pääministeri Sipilän kunnianhimoisen yhteiskuntasopimuksen kautta. Se muuttaisi hallituksen painopistettä kilpailukyvyn parantamisen ja kotimarkkinoiden elvyttämisen suuntaan. Koko sopimus on silti täysin oraiden päällä.

Kokoomuksen johtolinja näkyy veropolitiikassa. Verot eivät kiristy ja pientä kevennystäkin voi olla luvassa. Keskusta sai yrittäjävähennyksellä pään auki ja pikkusälää metsänomistajille.

Matti Vanhasen hallitukset aloittivat aikanaan verojen keventämisen. Niihin miljardeihin Sipilän ässillä ei ole varaa, mutta jo sovittu linja on voitto työsuhteensa vakiinnuttaneille.

Kaukaa katsoen keskusta otti selkävoiton muista maakuntamallillaan. Ikiaikainen tavoite saattaa toteutua. Mutta ei ollut muste hallitusohjelmassa kuivunut, kun kokoomus alkoi vetäytyä.

Maakuntia pitäisi kuulemma olla vain viisi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL antoi tulitukea. Vaikka entinen ministeri Laura Räty ei enää ole pöydän toisella puolella nostamassa nykyministeri Juha Rehulan verenpainetta, veikkaan, että sote-nokitus jatkuu.

Kaikki kulminoituu järjestelmän rahoitukseen. Jos se ei toteudu yksikanavaisena, ei tule maakuntamallia eikä todellista uudistustakaan.

Keskustan väki oli valmistellut itsensä punamultaan. Demarien vaalisähläys elvytti kokoomuksen ja taas on porvaripanta kepun nilkassa. Historia ei tunne vielä tilannetta, että kepu olisi tullut tuollaisesta yhteistyöstä vaalien kautta voittajana.

Ehkä se pelastaa, että hallitusohjelma on strateginen. Päämääränä on todellakin pelastaa Suomi, mutta keinoja voidaan matkan varrella muuttaa.

Avaa artikkelin PDF