EU:n odotettu budjetti julkaistaan tänään – budjettivajetta korvataan maatalouden tukileikkauksilla
Maatalous- ja aluerahoitukselle suunnitellaan kuuden prosentin leikkauksia.
Suomen jäsenmaksut kohoavat, koska Britannia poistuu EU:sta. Kuva: Markku VuorikariEuroopan komissio julkaisee tänään keskiviikkona esityksensä EU:n vuosien 2021–2027 rahoituksesta.
Budjetti on uusien haasteiden edessä, koska Britannia jättää EU:n kassaan 11 miljardin euron loven.
Samalla unioni haluaa satsata uusiin haasteisiin, jotka myös syövät budjettia seuraavalla vuosikymmenellä.
Komissiosta vuotaneesta esityksestä selviää, että EU tulee panostamaan muun muassa tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen, pakolais- ja muuttoliikkeeseen, investointeihin ja opiskelijavaihdon Erasmus+ -ohjelmaan.
Myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja talous- ja rahaliiton rakentamiseen halutaan lisätä paukkuja yhteisestä budjetista.
Koska rahoitustarpeita on nykyistä rahoituskautta enemmän, seuraavalla rahoituskehyskaudella EU-jäsenmaksujen odotetaan kasvavan.
EU-maksut ovat tällä hetkellä jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta prosentin luokkaa.
Rahoitusosuus on tulevaisuudessa tuoreimpien arvioiden mukaan noin 1,13–1,18 prosenttia jäsenmaiden bktl:stä.
Tämä tarkoittaisi Suomelle satojen miljoonien lisämaksuja vuodessa.
Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti ajavat budjettikantaa, jossa jäsenmaksujen ei tulisi kasvaa. Muun muassa Suomi, Saksa, Puola ja Unkari ovat taas kertoneet olevansa valmiita nostamaan jäsenmaksuosuuttaan.
Komission mukaan budjettivajetta tulisi kuroa umpeen jäsenmaiden suurempien EU-maksujen lisäksi uusilla varoilla sekä säästämisellä.
Vuotaneiden tietojen mukaan EU esittää kourallisen uusia omia varoja. Siihen kuuluvat päästökauppaoikeuksien myynnistä saadut tulot, jotka menevät nyt maiden omaan budjettiin.
Tätä ei useissa jäsenmaissa katsota erityisen hyvällä.
”Suomessakin harmittaisi niistä luopua”, Suomen edustaja kommentoi.
Komission aiemmin väläyttämä muovivero löytynee myös paketista. Käytännössä siis, jos muovia ei kierrätetä, siitä joutuisi maksamaan.
”Kaukaa haettua, kuulostaa kivalta”, on Suomen neuvottelulähteiden mielipide.
Vuoteen 2027 mennessä uusilla tuloilla on tarkoitus saada viidennes EU:n kokonaistuloista.
EU-budjetin suurimmista rahoituseristä, maataloudesta ja aluerahoituksesta, leikattaneen molemmista kuusi prosenttia nykytasosta.
Erityisesti isot maatilat halutaan Brexit-aukon maksajiksi, ja vuotaneissa esityksissä tukea painotetaan jatkossa pienille tiloille.
Sen lisäksi suorille tuille suunnitellaan 60 000 euron vuosittaista kattoa.
Pienten tilojen lisäksi nuoret ja ympäristö ovat komission prioriteettilistalla.
Komissio haluaa houkutella alalle uusia viljelijöitä, jolloin tukia suunnattaneen erityisesti aloitteleville maatalousyrittäjille.
Nykyisen ohjelman viherryttäminen poistuu, mutta sen tilalle komissio rakentanee entistä kunnianhimoisempia ympäristösuunnitelmia. Niissä tukia ohjattaisiin ”aidoille viljelijöille”, jotka sitoutuvat lisäämään ympäristötoimiaan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
