MTK:n Lunttila paini Venäjän karhun kanssa – venäläisviljelijät toivovat apua osuuskuntien kehittämiseen

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila paini Venäjän karhun kanssa Pietarin lähistön eläintarhamaatilalla. Järjestöjohtaja Matti Voutilainen oikoo kauluksiaan edellisen ottelun jäljiltä. 

Pietarin lähialueen viljelijöiden voisi kuvitella olevan tyytyväisiä, kun EU:n ja Venäjän keskinäiset pakotteet tekevät markkinoilla tilaa omille tuotteille. Kunnianhimoisia viljelijöitä tilanne kuitenkin harmittaa: tilojen ja osuuskuntien kehittäminen kärsii, kun yhteydet Suomeen ovat vähentyneet.

Venäläisten tiedonhalu näkyi ja kuului, kun MTK:n edustajia osallistui AgroRus-näyttelyn yhteydessä pidettyyn viljelijä­seminaariin Pietarissa. Kysymyksiä olisi ollut enemmän kuin varattuna tunnin aikana ehti.

Venäjällä on valmisteilla osuustoimintalaki. Enimmät kysymykset kiertyivät siihen.

Mitä velvoitteita osuuskunnan jäsenellä on? Esimerkiksi tuotteiden myynti osuuskunnalle, MTK:n valtuuskunnan ja Pellervon varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa vastasi.

"Suomessa tehdään oikein! Sen sijaan meillä on tässä ongelma", Laatokan osuuskunnan edustaja innostui.

Venäjällä osuuskunnalle myydään usein vasta se, mitä ei saada myydyksi suoraan itse tai yksityisille yrityksille. Osuuskunta on siten koko ajan vaikeassa raossa: ei ole raaka-­ainetta yrityksen kehittämiseen tai kun sitä on, markkinat ovat tukossa.

Venäläiset eivät olleet uskoa, ettei valtio Suomessa tue osuuskuntia, vaan varat on kerätty jäseniltä.

EU:n ja Venäjän pakotteiden aikana maatalouden tukea Venäjällä on lisätty. Tuottaja ja osuuskunta voi saada Venäjällä valtionlainaa viiden prosentin korolla. Koneinvestointeihin valtionlainaa saa vain kotimaisiin koneisiin.

Vähintään 60 prosenttia pitää rahoittaa itse tai ottaa pankki­lainaa. Sen korko on jopa 20 prosenttia.

"Kun pankkilainan takaisinmaksun aika tulee, edessä on auttamatta konkurssi", matkan aikana tavattu venäläisviljelijä laski.

Tilanne on johtanut siihen, että tiloja päätyy muun muassa öljy-yhtiöille. Nekin tilat päätyvät silti usein konkurssiin.

Viljelijät epäilevät, että tilojen ostajissa on keinottelijoita, jotka käyttävät saamaansa valtion- ja pankkilainaa muuhunkin kuin tilan kehittämiseen. Konkurssin tullessa kaikki on joka tapauksessa mennyt.

Venäläisviljelijän mukaan siinä toteutuu venäläinen sanonta: "Kaikki mitä minä olen sinulle velkaa, annan anteeksi."

Halu yhteistyöhön tuli esiin aina, kun venäläiset tapasivat suomalaisia.

"Politiikka on politiikkaa, mutta ystävyys on ystävyyttä", venäläisviljelijät korostivat.

Venäläiset olisivat kiinnostuneita muun muassa yhteisistä osuuskunnista ja yrityksistä. Useimmin esillä oli kuitenkin toive neuvonnasta.

MTK:lta ja Pellervolta venäläiset toivovat tuottajajärjestön ja osuuskuntien luottamus­johdon koulutusta ja tutustumista toimintaan Suomessa. MTK:n järjestöjohtajan Matti Voutilaisen mukaan sellaista on valmisteltukin, mutta hankkeet ovat kaatuneet matka- ja järjestelykuluihin.