Suomen Pankin Olli Rehn: "En usko ihmelääkkeisiin, enkä juupas-eipäs -keskusteluun. Pannaan harkintaan kahden kärjen työllisyys- ja tuottavuuslinjaus!"
Pääjohtaja Olli Rehn laajentaisi paikallisen sopimisen myös virkaehtosopimuksiin.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn nosti Pankin 210-vuotisseminaarissa esiin keinoja, joilla mataava tuottavuuskehitys saataisiin nostettua paremmin tukemaan talouden ja työllisyyden kasvua. Kuva: Jaana Kankaanpää210 vuotta täyttävän Suomen Pankin kutsuseminaarissa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pääsivät tuoreeltaan kommentoimaan ja haastamaan toisiaan Teknologiateollisuuden tahdinvaihdosta ja irtautumisesta asteittain valtakunnallisista työehtosopimusneuvotteluista.
Pääjohtaja Olli Rehn oli kutsunut keskeiset vientiteollisuuden osapuolet pöydän molemmilta puolin kertomaan näkemyksensä torstaiseen "työmarkkinapommiin". Teknologiateollisuus ry irtautuu jatkossa työehtosopimusneuvotteluista ja perustaa samalla alan työnantajayhdistyksen niille jäsenilleen, jotka vastaisuudessakin haluavat liiton sopiman työehtosopimuksen.
Miten käy työntekijöiden ansioiden? Entä kolmikantaisen sopimisen esimerkiksi eläkkeistä? Entä työrauhan ja vientivetoisen "Suomen mallin"?
Seminaarin avauspuheenvuorossaan Rehn johdatteli vastaajat paikallisen sopimisen aiheeseen toivomuksella, että "muutoksista huolimatta koordinaatio palkanmuodostuksessa onnistuu Suomessa lähivuosinakin. Sitä Suomen tapaisen rahaliiton jäsenmaan talous ja työllisyys tarvitsevat."
Niin ikään hänestä olisi myös se tärkeää, että työntekijöiden edustuksen ja tiedonsaannin mahdollisuudet paranevat – Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksilleen eilen antamien suosituksen mukaisesti.
Työmarkkina-asiat eivät kuulu Suomen Pankille eivätkä ole osa rahapolitiikkaa. Kansantalouden pärjäämiseen, työn tuottavuuteen ja työllisyyteenkin niillä on yhteys.
Pääjohtaja Rehn sohaisi kuumaa aihetta esittämällä paikallisen sopimisen lisäämistä myös virkaehtosopimuksiin.
Malliako pitäisi ottaa Teknologiateollisuudesta ja Kuntatyönantajat KT:nkin tulisi luopua tes-neuvotteluista sekä perustaa erillinen työnantajayhdistys asialle?
"Tarkoitin sitä, että olisi syytä päästä ylitse iänikuisesta joko-tai -asetelmasta, jossa paikallista sopimista halutaan edistää joko työehtosopimusten kautta tai lakiteitse. Tosiasiassa paikallinen sopiminen on edennyt aika hyvin vuosikymmenten mittaan luottamuksen varassa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Muutoin on ollut seisovaa vettä", Rehn vastasi MT:lle viitaten muiden toimialojen työmarkkinasopimiseen.
Positiivisena tulkintana hän näki, että tuo seisova vesi voi nyt lähteä liikkeelle ja tessejä sekä lainsäädäntöä voidaan kehittää paikallisen sopimisen hyödyntämiseksi:
"Sopimusyhteiskunnan reittiä pidän parempana kuin "villin lännen reittiä."
Rehn uskoo, että vientiteollisuus, teknologiateollisuus, metsäteollisuus ja kemianteollisuus, pystyvät pitämään yllä neuvotteluallia, joka huolehtii palkanmuodostuksen perustuvan tuottavuuskehitykseen. Sen rinnalla olisi hänen mielestään syytä kehittää vientitoimialoihin perustuvaa "Suomen mallia". Näin koordinaatio koettaisiin legitiimiksi ja toimivaksi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
"Pystyisimmekö yksinkertaistavien vastakkainasettelujen sijaan harkitsemaan sellaista kahden kärjen työllisyys- ja tuottavuuslinjausta, jossa asetettaisiin aidosti tavoitteeksi sekä korkea työllisyysaste että korkea tuottavuus? Ja suuntaamaan julkisen vallan ja työmarkkinoiden osapuolten tulevat toimenpiteet pitkäjänteisesti niitä kohden?"
Teollisuusliiton Riku Aalto osallistui verkkoseminaariin suoraan liiton hallituksen kokouksen tauolta. Selvästi jännitteet ovat kasvaneet Teknologiateollisuuden strategiamuutoksen jälkeen:
"Syntyykö joku Suomen vientivetoinen malli, kun nyt kaksi keskeistä vientiteollisuuden yhdistystä irtautuu valtakunnallisesta sopimisesta? Emme vielä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen", maan suurimman teollisuusliiton puheenjohtaja arvioi.
Teknologiateollisuuskin on kehunut Teollisuusliittoa vakaana sopimuskumppanina, ja tes-sopimukset ovat mahdollistaneet paikallisen sopimisenkin tessien puitteissa. Aalto oli pettynyt siihen, että Teollisuusliiton osoittamalle vastuullisuudelle ei kuitenkaan annettu mitään arvoa.
Työmarkkinajohtaja Minna Helle vastasi debatissa kieli keskellä suuta ja pahoitteli, että Teollisuusliitto oli kokenut kuin märkänä rättinä Teknologiateollisuuden strategiamuutoksen ja sen jäsenille tarjoaman mahdollisuuden irtautua valtakunnallisista sopimuksista seuraavilla palkkakierroksilla:
"Toivomme, että tesseissä päästäisiin raamimaiseen malliin. "Perälautojen" ohjaavuus on yhä hyvin vahvaa."
Tuoko paikallinen sopiminen sitten vahvemman työllisyyskehityksen? Investoinneista ja tuottavuudesta seminaarissa haastateltu Helsingin yliopiston taloustieteen professorin Roope Uusitalon mukaan paikallisen sopimisen vaikutuksista työllisyyteen ei Suomessa ole saatu vahvaa näyttöä.
"Odotamme, että yrityskohtaiset palkkaerot kasvavat"; Uusitalo arvioi tutkijana.
Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa niin, että BKT:n määrä ylittää vuoden 2019 tason ensi vuonna. Samoin tekee työllisyysaste. Koronakriisistä emme selvinneet ilman pitkäaikaista vahinkoa.
Suomen Pankki arvioi, että sekä bkt että työllisyysaste jäävät ennusteen mukaan edelleen urilta, joilla niiden kriisiä edeltäneissä arvioissa odotettiin olevan.
Kasvaneen julkisen velan lisäksi kriisi jättääkin jälkeensä myös syventyneen julkisen talouden alijäämän.
"Julkinen talous ei ole kestävällä tolalla, ja työllisyysaste on liian matala. Työn tuottavuuden kasvu on ollut poikkeuksellisen vaimeaa jo yli 10 vuoden ajan. Tämä kehitys pitäisi kääntää parempaan suuntaan. Suomessa on investoitu liian vähän sekä fyysiseen tuotannolliseen pääomaan että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Eikä ole aktiivisesti huolehdittu kansainvälisten osaajien saamisesta Suomeen, taloutemme dynamiikkaa vahvistamaan", Olli Rehn luetteli.
Rehn nosti esille helmikuisen Pekka Ala-Pietilän työryhmän raportin esityksen Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattamisesta neljään prosenttiin bkt:sta. Hän peräsi raportin esityksille yhteiskunnallista laajan parlamentaarisen komitean avulla.
Lue aiheesta lisää: Ekonomistit seuraavat huhtikuun rokotustahtia, mikä ratkaisee talouspompun
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
