Korkeasaaressa hoidetaan vuosittain noin 900 villieläinpotilasta – "Ne ovat pulassa ihmisten takia"

Kuutti on äänekäs ja vaativa hoidokki. Tänä keväänä Korkeasaaren eläinsairaalaan tuotiin seitsemän nääntynyttä kuuttia, joista viisi selvisi ja palautettiin luontoon. 

Tänä keväänä Korkeasaaren villieläinsairaalassa oli kuuttiruuhka. Heikkoja harmaahylkeen poikasia tuotiin eläintarhaan seitsemän, kun normaalisti hoidokkeja on kolme neljä keväässä. Eläintenhoitajat tekivät kaikkensa, jotta alipainoiset ja ruttuiset kuutit kuntoutuisivat. Kaksi kuuteista menehtyi, loput viisi palautettiin luontoon.

Kaikille villieläinsairaalaan tuleville eläimille annetaan ravintoa ja akuutteihin vammoihin ensiapua. Sen jälkeen on toipumisaika ja jälkihoito.

”Meidän tehtävämme on antaa eläimelle täydet edellytykset selvitä luonnossa. Syömisen opettelu on tärkeintä”, eläinlääkäri Sanna Sainmaa sanoo.

”Luonto on kova paikka eikä kaikkea voida aina hoitaa”, hän jatkaa.

Korkeasaaressa hoidetaan vuosittain noin 900 villieläinpotilasta. Neuvontapuheluita tulee moninkertainen määrä. Korkeasaari hoitaakin jopa enemmän ihmisiä kuin eläimiä, tiedottaja Mari Lehmonen kertoo. On tärkeää auttaa auttamisessa.

”Se on monelle suuri hätä, jos ei tiedä miten auttaa loukkaantunutta eläintä”, Lehmonen toteaa.

”Jos löytää kuutin tai muun eläimen, toivomme, että meihin otetaan ensin yhteyttä ennen kuin tehdään mitään”, Sainmaa sanoo.

Luonnossa on paljon eläinten poikasia, jotka eivät tarvitse apua.

”Valokuvasta voi olla hyötyä. Voimme nähdä siitä, onko esimerkiksi kuutti laiha ja ryppyinen. Kurttuinen iho kertoo laihtumisesta.”

Mutta eikö luonto hoida tehtäväänsä? Kannattaako heikkoja eläimiä hoitaa?

”Lähes kaikki eläimet, joita hoidamme, ovat joko suoraan tai välillisesti ihmisten toimesta pulassa”, Sainmaa sanoo. Luonnoneläimiä piinaavat esimerkiksi vapaana olevat koirat, autot, siimat ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

”Me annamme eläimille toisen mahdollisuuden.”