Loimaalla uskotaan rypsin voiteluvoimaan
Loimaalaisen Lauri Turpeisen vaatteissa on haissut kasviöljy lähes 40 vuotta.
Hänen mielestään rypsi on maailman parhaita elintarvikkeita ja erinomainen raaka-aine voiteluaineisiin.
”Olen puhunut rypsin puolesta kymmeniä vuosia. Sen voiteluominaisuudet ovat moninkertaisesti paremmat kuin mineraaliöljyjen, sanoi kuka mitä hyvänsä.”
Paremmuus perustuu Turpeisen mukaan kemiallisiin ominaisuuksiin.
”Kansanomaisesti sanotaan, että metalli ja kasviöljy tykkäävät toisistaan.”
Turpeisen omistama Ekosata Oy tekee rypsistä valmistettuja teräketju-, muotti- ja voiteluöljyjä.
Perheyritys ostaa rypsiä elintarvikeyritysten lisäksi suoraan viljelijöiltä.
Ekosata kerää ympäri Suomen voiteluöljyjen raaka-aineeksi rypsiöljyeriä, jotka eivät sovellu elintarvikkeeksi. Sellaisia löytyy esimerkiksi tiloilta, jotka tekevät rypsistä valkuaisrehua.
Rypsin viljelyala on romahtanut huippuvuoden 2010 141 500 hehtaarista 28 800 hehtaariin. Niin alhainen se ei ole ollut kymmeniin vuosiin.
Toistaiseksi satomäärien laskeminen ei ole vaikuttanut voiteluaineiden valmistukseen.
”Toivon sydämestäni, että sen viljely piristyisi, enkä vain liiketoiminnan näkökulmasta. Kotimaista rypsiä tarvittaisiin parisataa tuhatta hehtaaria maan tarpeisiin.”
Kiisteltyä peittausaineiden käyttökieltoa Turpeinen ei lähde ilman varmempaa tietoa moittimaan.
”Paukkukärryillä kolistellen olen ajanut sontaa pellolle, mutta en ole asiaan perehtynyt maanviljelijä.”
Rypsiöljyä käytetään toisinaan polttoaineena. Turpeinen karsastaa menetelmää.
”Ajatellaan, että kasveja poltettaessa ei tule päästöjä. Päästöt ovat kuitenkin samaa luokkaa tai jopa suurempia kuin petrolidieselissä.”
Turpeinen viittaa saksalaisen Coburgin ammattikorkeakoulun vuonna 2008 julkaistuun tutkimukseen, jossa biopolttoaineena käytetty rypsi vapautti syöpää aiheuttavia yhdisteitä moninkertaisesti verrattuna moottoripetroliin.
”Rypsiä ei saa polttaa missään tapauksessa.”
Suomessa voiteluaineita tehdään esimerkiksi jäteöljyistä, mutta Turpeisen mielestä käsittelyssä on suuria puutteita.
Hän kannattaa öljyn regenerointia, eli käsittelyä vetypuhdistusprosessin avulla.
”Jätestatus ei lähde sihdin tai separaattorin kautta, öljy pitää regeneroida. Olen laittanut ympäristöministereille viestiä asiasta, toistaiseksi tuloksetta.”
Turpeisen mukaan 90 prosenttia Suomessa ketjujen ja johteiden voiteluun käytettävistä öljyistä on regeneroimattomia jäteöljyjä.
”Se tarkoittaa 4–5 miljoonaa litraa vuosittain ja on takuulla maailmanennätys.”
Suomen ainoa jäteöljyn regenerointilaitos L&T Recoil Haminassa hakeutui konkurssiin tänä vuonna.
Myöskään puhtaat mineraaliöljyt eivät saa Turpeiselta suitsutusta.
”Mineraaliöljy ei pysy metallissa muuten kuin vahvalla lisäaineistuksella. Ajatelkaapa, kun sellaisia öljyjä laitetaan lietelantalan vaahdonestoon, josta se päätyy peltoon.”
Yrittäjä vertaa Suomen mallia Ekosadan vientikumppaniin Latviaan. Siellä mineraaliöljyjen käyttö ketjuissa on lailla kielletty.
”Heillä on oikeansuuntainen järjestelmä. Suomessa ajatellaan, ettei öljy toimi, ellei se haise mineraaliöljyltä. Yrityksemme toiminta onkin vientivoittoista.”
Mineraaliöljyjen käyttöön olisi Turpeisen mielestä suhtauduttava vakavasti.
”Yksi litra voi pilata miljoona litraa puhdasta vettä. Puhumattakaan Irlannin dioksiiniskandaalista, jossa oletettavasti mineraaliöljyä valui rehun sekaan.”
Ekosadan uusin lippulaiva on maatilaöljy. Turpeinen toivoo, että se löytäisi tiensä esimerkiksi heinäpaalaimen automaattivoiteluun. ”Voi emäntä sillä tarpeen vaatiessa pyyhkäistä ripsiväritkin silmistään.”
Ketjuista se voisi aikanaan valua takaisin peltoon.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
