Lyijymyrkytys suurin syy merikotkien kuolemaan
Merikotkat voivat saada kuolettavan lyijyannoksen niellessään riistan lihaan jääneitä lyijyammusten siruja tai lyijyhauleja.
”Lyijymyrkytys oli tutkittujen merikotkien tärkein yksittäinen kuolinsyy. Suurin osa siihen kuolleista merikotkista löydettiin Ahvenanmaalta tai Lounais-Suomesta”, sanoo erikoistutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.
Evira, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja WWF Suomi tutkivat kuolleita lintuja, jotka oli löydetty vuosina 2003–2013 eri puolilta Suomea. Projektin aikana tutkituista 90 merikotkasta 27 oli kuollut lyijymyrkytykseen.
Lisäksi merikotkia kuolee esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, reviiritaisteluissa ja niiden törmätessä sähkölinjaan tai tuulivoimalaan.
Kuolettavan annoksen lyijyä kotkat nielevät riistan lihan mukana. Lihaan jää lyijyammusten siruja tai lyijyhauleja, jotka eivät alun perin tappaneet kohdettaan, Eviran tiedotteessa kuvataan.
Myrkytyksen saaneella merikotkalla on vaikeita yleisoireita, kuten halvaantumista ja hengitysvaikeuksia.
Lentokyvytön lintu voi kuolla hitaasti nääntymällä, mutta myös nopea kuolema esimerkiksi maksa- ja sappitietulehduksen seurauksena on mahdollinen.
Lyijy on elimistölle vieras aine, joka voi pieninäkin pitoisuuksina haitata elintoimintoja. Riistalihan mukana saatu lyijy on haitallista myös ihmisille, erityisesti lapsille.
Manner-Suomessa ei ole saanut käyttää lyijyammuksia vesilintujen metsästyksessä vuoden 1996 jälkeen. Sen sijaan Ahvenanmaalla lyijyammuksia saa yhä käyttää kaikessa metsästyksessä.
Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kieltäneet lyijyhaulien käytön kokonaan. Lyijyhauleille on olemassa vaihtoehtoja, joiden on todettu toimivan myös käytännössä.
”WWF Suomen merikotkatyöryhmän mielestä lyijyammuksista luopuminen suojelisi sekä merikotkien että ihmisten terveyttä. Niistä tulisi luopua kokonaan koko maassa Ahvenanmaa mukaan lukien”, toteaa työryhmän emerituspuheenjohtaja, dosentti Torsten Stjernberg.
Alustavat tulokset julkaistiin Euroopan villieläintautiyhdistyksen (EWDA) tieteellisessä kongressissa elokuun lopulla Edinburghissa.
Tutkimusta jatketaan laajennettuna.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
