Kunnat investoivat toistaiseksi infraan koronasta huolimatta

Miljoonan euron sijoitus infrarakentamiseen luo noin 13–15 työpaikkaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kunnissa ei ole selviä viitteitä siitä, että inframäärärahoja oltaisiin voimakkaasti leikkaamassa koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia, ilmenee Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n tekemästä selvityksestä.

”Paniikkijarrutusta ei näy. Hankkeiden lykkäyksistä tai vähentämisistä on suunnitelmia tai päätöksiä noin 15 prosentissa kunnista, ja lopuista enemmän kuin joka viides on käynyt aiheesta keskusteluja. Investointisuunnitelmat kuitenkin aina hieman elävät, eikä tästä voi vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, INFRAn johtaja Kari Muhonen sanoo tiedotteessa.

Suurimpana uhkana nähdään henkilöstön sairastumiset ja karanteenit alalla, jolla osaajista on muutenkin pulaa.

”Näiltä osin tilanne on pystytty pitämään hyvin hallinnassa ohjeistuksen ja uusien käytäntöjen avulla. Korona ei ole päässyt merkittävästi haittaamaan infrarakentamista, ja kun ohjeistuksiin sitoudutaan edelleen, se ei haittaa jatkossakaan.”

Haastatteluvastauksista välittyy huoli siitä, miten infran käy, kun velkaantuneet kunnat ottavat vastaan koronakevään laskun myöhemmin.

”Kuntien kyky investoida tulee heikkenemään dramaattisesti, kun talouden tunnusluvut tulevat vastaan seuraavien viiden vuoden aikana”, yksi haastateltu arvioi.

Laskusuhdanteessa infralla nähdään olevan elvytysvaikutusta alueilla. ”Merkittävä infrahanke voi työllistää 500–2000 henkilötyövuotta, mikä vaikuttaa suoraan ja välillisesti työttömyyteen”, toinen vastaaja toteaa.

Moni vastaajista uskoo, että kuntien tuleva taloudellinen isku pehmenisi ennakoivalla, työllisyysvaikutusta korostavalla infrainvestointien valtion tuella. Isojen hankkeiden tapaan myös pienempiin hankkeisiin kaivataan käynnistysavustusta.

INFRA ry:n aluepäälliköt toteuttivat kyselyn 7.–25. toukokuuta kuntien teknisen toimen johtajia henkilökohtaisesti kontaktoiden. Kohderyhmänä olivat 10 000 asukkaan ja tätä isommat kunnat.