Tuulienergia käy kalliiksi veronmaksajille

Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 130 voimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 197 megawattia. Tämän vihreän sähkön osuus oli 0,3 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. (Motiva). Suomi on sitoutunut toimenpiteisiin ryhtymisestä uhkaavan ilmastomuutoksen torjunnassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokapasiteetin nostamista 2000 MW vuoteen 2020 mennessä.

Tuulienergian tuotantoa tuetaan takuuhintajärjestelmällä (syöttötariffi) mikä on vähintään 83,5 euroa megawattitunnilta. Valtio siis maksaa tuotantohinnan ja takuuhinnan välisen erotuksen. Siis tuotantoyhtiö saa aina tuottamastaan sähköstä takuuhinnan, veronmaksajat maksavat viulut käyköön pörssissä kuinka tahansa.

Lisäksi vuoden 2015 loppuun asti on mahdollista saada korotettua takuuhintaa (105,30 euroa/MWh). Sitä maksetaan maksimissaan kolme vuotta.

Yleisimmät kehityksen huippua edustavat voimalaitokset, joita sijoitetaan maalle, ovat 3 MW nimellistehoisia, suuremmat 5 MW laitokset soveltuvat merelle tai rannikolle.

Jokaisessa tuulivoimalassa on perustus, torni, roottori ja konehuone. Lisäksi tarvitaan rakennuspaikka, sähkölinja ja huoltotie.

Tarvittavat tornikorkeudet ovat 100-140 m ja roottorin lapojen yhteispituus 100-125 m. Rakennusmateriaaleina tulee kysymykseen erilaiset maa-ainekset, betoni- ja terärakenteet, avojohto- ja kaapelilinjojen rakenteet.

Jokainen voimalaitos tarvitsee rakennusalana ja tarvittavana huoltotienä noin 2 ha maapinta-alaa, rakennemassana vähintään 350 t eri materiaaleja.

Yksittäinen voimalaitos ylittää taajama-alueen maksimimeluarvon 40 db, yli 300 m säteellä ja 150 m korkea rakennelma lakkaa näkymästä vasta yli 25 km etäisyydeltä tarkasteltuna. Ääni ja maisemahaitat ovat siis erittäin merkittäviä, ongelma muodostuu siitä ettei näille haitoille kyetä määrittämään hintaa vaikkakin arvon olemassaolo myönnetäänkin. Sen takia niiden vaikutus yleensä sivuutetaankin.

Katsotaanpa minkälaisia vaikutuksia Tarastin esittämästä tuulienergian lisäyksestä aiheutuu.

Tiedetään että mm. yksi atomivoimala tuottaa tehoa 800-1500 MW. Yksi maalle sijoitettu tuulivoimala tuottaa tällä hetkellä 3 MW. Lasketaanpa, koska yksi traditionaalinen voimalaitos polttoaineesta riippumatta tuottaa noin 1000 MW tehon, silloin tarvitaan tuulivoimaloita (1000:3) 333 kpl. Kun jokainen niistä tarvitsee 2–3 ha maa-alueen rakennusmaana mihin on lisättävä melun torjunnan tarvitsema suojavyöhyke, tarve kasvaa 7–12 ha/voimalaitostorni. Yhteenlaskettuna nämä 333 tuulivoimalaitosta tarvitsevat 2500–4000 ha maata ja lisäksi on laskettava suunnaton maisemahaitta.

Laskekaapa tuulivoiman hiilijalanjäljen suuruus ja verratkaapa sitä traditionaaliseen suurvoimalaan, kuinkahan vihreää se tuulienergia oikeastaan on?

Energiateollisuus on verhonnut bisneshaaveensa tuulivoimakaapuun. Se havittelee rakentavansa maahan 700 tuulivoimalaa (STT/Itä-Häme, eli edellä kuvattu tulisi toteutumaan yli kaksinkertaisena. Kieltämättä bisneksenä ajatus on vuosisadan viehättävin. Takuuhintajärjestelmän avulla on etukäteen laskettavissa koko käytönaikainen tuotto ilman vähäisintäkään riskiä.

Energiateollisuutta ei huoleta pätkääkään, että haitoista kärsisi satoja tuhansia ihmisiä ja luonnon vauriot olisivat mittaamattomia. Se olisi valmis kävelemään heidän oikeuksiensa ja arvojensa yli rahanahneudessaan.

Olen käsitellyt bioenergiakysymystä laajemmin blogissani www.vesitiet.fi, tutustu ja ota kantaa.

Ahti Manninen

Heinola

Avaa artikkelin PDF