Maakuntavaalit jo ensi vuonna? – Soteuudistus etenee eduskunnan täysistunnon käsittelyyn

Juha Pylväs (kesk.) odottaa räväkkää keskustelua eduskunnan täysistunnoissa. Kuva: Kai Tirkkonen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on valmistunut. Valiokunta esittää kahdenkymmenenyhden hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista. Valiokunta korostaa, että paljon jää hyvinvointialueen päätösten valtaan. Mietintöön on tehty kaksi vastalausetta.

Prosessi etenee nopeasti. Eduskunnan täysistunnon ensimmäinen käsittely on jo keskiviikkona, ja toinen käsittely on tarkoitus pitää ensi viikolla. Silloin mietinnön pohjalta päätetään, hyväksytäänkö uudistus.

Mikäli mietintö menee eduskunnassa läpi, on jo ensi vuoden alussa tiedossa maakuntavaalit. Uuden palvelurakenteen hallinto perustuu vaaleilla valittavaan aluevaltuustoon. Läpi mennessään uudistus tulee voimaan asteittain alkaen 1. heinäkuuta 2021. Seuraava osa tulee voimaan 1. maaliskuuta 2022 ja viimeinen osa 1. tammikuuta 2023.

Uudistuksen rahoitusmalli perustuu osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Rahaa alueille jaetaan palvelutarpeen perusteella. Maakuntaveroa mietinnössä ei käsitellä, sillä siitä ei ole hallituksen esitystä.

Valiokunta ei kannata, että yksityisiltä palveluntarjoajilta ostettuihin palveluihin tulisi prosentuaalisia rajoja. Hyvinvointialueiden tulee kuitenkin itsekin tarjota tarpeeksi omia palveluita, eli niitä ei saa kokonaisuudessaan ulkoistaa.

Mietintöä on tehty puolen vuoden ajan. Se on saanut kritiikkiä sekä kiirehtimisestä että jarruttamisesta. Hallituspuolueiden ja opposition kannoissa on selvä ero. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) kritisoi, että uudistusta on tehty korona-aikana ja kuullut asiantuntijat ovat olleet osittain pandemian pysäyttämisen uuvuttamia. Arja Juvonen (ps.) esitti puolueensa pelkäävän, että vähävaraiset haja-asutusalueilla asuvat maksavat uudistuksen korkeina veroina ja huonontuneina palveluina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs katsoo, että merkitykseltään sote-uudistus vertautuu kansanterveyslakiin ja peruskoulu-uudistukseen.

"Uskon, että hoitoon pääsy tasa-arvoistuu. Erityisesti pienille kunnille uudistus on taloutta vakauttava. Veronkorotuspaineet olisivat kunnissa tuntuvasti isommat ilman sote-uudistusta", Pylväs summaa.