Opetusministeri: Koulutuksen tasa-arvo toimii Suomessa – "Etäopetus ei voi korvata aikuisen läsnäoloa"

"Maastullia tulee luettua, varsinkin appivanhemmilla Tohmajärvellä, mutta olen lukenut muutenkin, olen Hämeestä kotoisin", forssalainen Sanni Grahn-Laasonen sanoo työhuoneessaan Helsingin Kruunuhaassa. Kuva: Markku Vuorikari

Koulutuksen tasa-arvo toteutuu Suomessa hyvin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo. Hän perustelee asiaa opettajien pätevyydellä: peruskoulun luokanopettajista 96,3 prosenttia on päteviä, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa 99 prosenttia.

"Koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen on suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka ja sydän", hän sanoo MT:n haastattelussa.

Ministeri Grahn-Laasosta on kritisoitu kovasti koulutukseen kohdistuneista miljardileikkauksista. Panostusten jälkeenkin koulutuksen määrärahoja vähennetään tällä vaalikaudella liki 400 miljoonaa euroa. Ensi vuonna päädytään 5,6 prosenttia alle vuoden 2015 tason.

Ministeri on perustellut supistuksia heikolla taloustilanteella ja sillä, että vaikka seinistä säästetään, laadusta ei tarvitse tinkiä. Jokaisella koulutusasteella on nähty tiivistämisen varaa.

Kaikki eivät ole uskoneet, että seinien korvaajiksi kaavaillut uudenlaiset oppimisympäristöt, digitaalisuus tai yksilölliset opintopolut ovat oppimiselle eduksi.

Grahn-Laasonen vakuuttaa kuitenkin, että digiopetuksella ei aiota korvata opettajaa, mutta voidaan laajentaa esimerkiksi kielivalikoimaa. Hän lupaa myös, ettei saavutettavuudesta tingitä.

"Etäopetus ei voi korvata aikuisen läsnäoloa, mutta se voi tuoda vaihtoehtoja. Asuinpaikasta riippumatta meidän tulisi onnistua herättämään jokaisessa lapsessa ja nuoressa kipinä uuden oppimiseen ja unelmien tavoittelemiseen."

"Pääsääntö pitää jatkossakin olla, että nuori voi suorittaa toisen asteen opintonsa lapsuudenkodista käsin. Kaikilta osin se ei ole mahdollista, sillä Suomi on pitkien etäisyyksien maa."

Yksi keino lisätä tasa-arvoa on raha. Hallitus pohtiikin keinoja huojentaa toisen asteen opintokustannuksia. Opetushallituksen selvitys valmistui juuri, mutta keinoja ei siinä esitetty.

"Ennen kaikkea etsisin täsmäkeinoja auttaa heikoimmassa asemassa olevia perheitä. Keneltäkään ei saa jäädä toisen asteen opinnot suorittamatta perheen varattomuuden takia", Grahn-Laasonen sanoo.

Lapsi-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöt arvostelevat selvitystä alueellisen eriarvoistumisen unohtamisesta ja siitä, ettei voida todeta, että vähävaraisiin nuoriin kohdistetut toimet olisivat vaikuttavimpia. Niiden mielestä tarvitaan aidosti maksuton toisen asteen koulutus, josta onkin vireillä kansalaisaloite.

Selvityksen mukaan yli kolmasosalla lukiolaisnuorten perheistä on vaikeuksia selvitä kustannuksista.

Ammatilliset opinnot taas keskeytyvät lukiota useammin rahan vuoksi. Esimerkiksi parturi-kampaajien aloituspaketti saksineen ja kampauspäineen voi maksaa satoja euroja. Ammattivälineitä tarvitaan kirjojen ohella muillakin aloilla.

Kuluja voi alentaa ministerin mukaan digitalisaatiolla. Osa kouluista tosin käyttää sähköisiä kirjoja säästökeinona. Jos joku haluaa painetun kirjan, se pitää ostaa itse.

"Peruskoulu on maksuton, ja digitaalisuus luonnollinen osa elämää ja tulevaisuuden työelämää. Pidän hyvänä, että koulujen digitaalisuus etenee, mutta sen tulee tapahtua oppimisen ehdoilla", ministeri linjaa.

Oppiminen edellyttää rahan lisäksi lukutaitoa, jota voi uhata nopeasti digitalisoituva yhteiskunta. Grahn-Laasosen mukaan tulisikin "tasapainottaa kehitystä alkamalla painottaa enemmän lukemista ja pitkäjänteistä keskittymistä vaativia tehtäviä".

Meillä on kuitenkin lähes menetettyjen murkkujen sukupolvi, joille kännykkä on kasvanut kiinni käteen eikä kirjojen lukeminen kiinnosta. Ammattiin pitäisi silti opiskella ja tulevassa työelämässä perehtyä erilaisiin asia- ja käsikirjoihin sekä lukea ja tuottaa tekstiä. Miten toimia?

"Aloittamalla varhaislapsuudesta. Luomalla lukemisen kulttuuri kotona, lukemalla lapselle ja esimerkin voimalla. Nuoriso on fiksumpaa kuin koskaan, ja suurin osa voi erittäin hyvin. Mutta valitettavasti huono-osaisuus kasaantua, ja myös lukemattomuuden kulttuuri periytyy."

Ministeri korjaisi tilannetta neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulun ja kirjastojen avulla.

Kansallinen lukutaitofoorumi puolestaan ehdottaa keinoja elokuussa koulujen alkaessa.