Kuva: Kimmo Haimi
Kodin biojätteiden kompostointi maatilalla kiellettiin etäisyyden takia: ”Mielestäni määräys on varsin tyhmä”
Biojätteet on jatkossa kompostoitava enintään 500 metrin päässä kiinteistöstä. Tilallaan kompostoiva Mikko Tilli toivoo säädöksiin maalaisjärkeä.
Nurmijärveläinen Mikko Tilli kompostoi kotonaan syntyvät jätteet kotitilallaan seitsemän kilometrin päässä, mutta sitä uusi jätelaki ei salli. Kuva: Kimmo HaimiBiojätteen keräykseen liittyvät määräykset kiristyvät.
Kaikille taajamien asukkaille biojätteen keräysvelvoite tulee voimaan ensi vuonna. Tarkempi päivämäärä riippuu alueesta.
Nurmijärvellä asuva Mikko Tilli kompostoi kotonaan syntyvän biojätteen maatilallaan. Tila sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Tillin kotitalosta.
Käytäntö ei kuitenkaan ole uusien säädösten mukainen: Kompostin on niiden perusteella sijaittava enintään 500 metrin etäisyydellä kotoa.
Vaihtoehtona on joko kompostointi kotona, kimppakomposti naapurin kanssa tai jätehuoltoyhtiö Kiertokapulalta ostettu erilliskeräyspalvelu.
Tilli kompostoi jatkossakin mieluummin maatilallaan.
”Minun mielestäni määräys on varsin tyhmä”, hän virkkoo.
”Tila on Palojoella seitsemän kilometrin päässä, käyn siellä jatkuvasti. Sen takia ei tule ylimääräisiä päästöjä, että ottaisin biojätteet mukaan ja kaataisin kompostoriin.”
”Monella tilallisella kotitila saattaa olla kauempanakin omasta pihasta. Jos jollakin on biokaasulaitos, orgaaninen jäte on järkevää laittaa sinne.” Mikko Tilli
Tilli epäilee, että EU-direktiiviä on tulkittu Suomessa viranomaisten toimesta tarpeettoman tiukasti.
”Monella tilallisella kotitila saattaa olla kauempanakin omasta pihasta. Jos jollakin on biokaasulaitos, orgaaninen jäte on järkevää laittaa sinne.”
Kimppakompostointi naapurin kanssa ei Tillin mukaan ole mahdollinen, joten hän suunnitteli rakentavansa autotallin nurkkaan minimitilavuuksisen, 100 litran lämpöeristetyn kompostorin.
Sen rakentamisessa hän hyödyntää talon rakennuksessa ylijäänyttä styroksia ja vaneria.
Kyseinen kompostori jää kuitenkin todennäköisesti tyhjäksi ja varsinaisen kompostoinnin hän tekee jatkossakin Palojoella.
”Yritän käyttää tässä maalaisjärkeä.”
”Määrittelyt on tehty, jotta jätehuoltoviranomainen voi kohdella kaikkia asukkaita samanarvoisesti.” Martta Kantele
Ajatuksena viranomaisilla on, että biojätettä ei päivittäin kuljetella kilometrien päähän, sanoo Kiertokapula Oy:n palvelupäällikkö Liisa Sivusaari.
”Sen takia on tällainen raja laitettu.”
Noudatamme viranomaisen ohjeita, Sivusaari toteaa. Kiertokapulalta poikkeuslupia etäisyyden muuttamiseksi ei saa.
”Se pitää hakea viranomaiselta. Epäilen, että seitsemälle kilometrille se ei onnistu.”
Kyse on paikallisen viranomaisen tulkinnasta, vahvistaa jätehuoltopäällikkö Martta Kantele Jätehuollon viranomaispalveluista.
Määrittelyt on tehty, jotta jätehuoltoviranomainen voi kohdella kaikkia asukkaita samanarvoisesti, Kantele sanoo.
”Taajamassa 500 metrin etäisyydeltä pitäisi löytyä toinen asuinkiinteistö niin, että kimpan perustaminen on mahdollista.”
Tällä hetkellä asuinkiinteistöiltä kerättävän sekajätteen joukossa on noin kolmannes biojätettä.
Jätehuoltomääräykset vaihtelevat Suomessa alueittain.
Esimerkiksi Kuhmossa Ekokympin alueella kaikkien kesämökkiläistenkin on pitänyt jo pidempään kompostoida biojätteensä.
Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka moni suomalaisista kompostoi biojätteensä, Sivusaari sanoo.
”Kyllä se vaikuttaa suht yleiseltä. Kun biojätteen keräys erikseen tulee pakolliseksi, moni katsoo, että kompostointi tulee edullisemmaksi. On aina parempi, jos jätteet käsitellään kiinteistöllä. Siitä saa vähän hyötyäkin.”
Tällä hetkellä asuinkiinteistöiltä kerättävän sekajätteen joukossa on noin kolmannes biojätettä, Kantele kertoo. ”Ympäristön kannalta biojäte kannattaa ehdottomasti lajitella ja hyödyntää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
