Ruotsissa valtiolla joustavimmat työsopimukset – yksityinen sektori nojaa raamipäätöksiin

SAK:n hallitus jakoi Lauri Lylyn johdolla viime viikolla pääministeri Juha Sipilälle tietoa työmarkkinajärjestöjen ehdottamasta palkkamallista. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/lehtikuva

Palkoista pitäisi sopia uudella tavalla ja hyväksi havaittu malli on tarjolla Ruotsista, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Ilkka Oksala. Hänen mielestään neuvottelupöydissä pitäisi soveltaa samaa ideaa.

”Toivon, että päädyttäisiin mahdollisimman lähelle Ruotsin mallia”, hän kertoo.

Keskitetyt palkkaratkaisut eli tupot eivät enää saa jatkoa, koska EK on näin halunnut. Aiemmin palkoista sovittiin laajasti suurten työmarkkina­osapuolten eli työnantajien ja palkansaajien edustamien keskusjärjestöjen johdolla.

EK haluaisi kokeilla Ruotsin kokemuksia jo ensimmäisellä kierroksella eli syksystä 2017 alkaen kerättäisiin kokemusta ja opittaisiin. Oksalan mielestä nyt ei voida vastata kaikkiin avoimiin kysymyksiin.

”Ei malli ollut Ruotsissakaan täydellinen, kun se otettiin käyttöön. Vuosien kokemusten jälkeen se on hioutunut.”

Ruotsissa keskeiset teollisuusliitot ovat jo pitkään ohjanneet palkankorotusten tasoa. Sopimus (Industriavtalet) solmittiin 1997, jonka mukaisesti liittojen välisissä työehtoneuvotteluissa vientiliittojen palkankorotukset asettavat ylärajan myös muille liitoille.

Ruotsissa vuonna 2014 ”keskitetyn” sopimuksen piirissä oli noin 60 prosenttia palkansaajista. Osuus on laskenut, mutta se on pysynyt vakaana 2000-luvun. Palkankorotusvara on sovittu liittokohtaisella sopimuksella. Malli on yksityisen sektorin suosiossa.

Ruotsin palkanmuodostusmallia käsittelee Palkansaajien tutkimuslaitoksen vt. tutkimusjohtaja Merja Kauhanen Talous & Yhteiskunta (4/2015) -lehdessä.

Yksilöidyt sopimukset kattavat loput. Näissä sopimuksissa on määrätty palkankorotusten ”perälauta” ja yksilöityjä ehtoja.

Valtion työntekijöistä suurin osa on paikallisen sopimisen piirissä. Toimihenkilöistä lähes puolet sopii palkasta ilman rajoituksia.

Myös kuntapuolella hajautetun palkanmaksun suosio on kasvanut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen.

Valtion palkkakulut ovat kasvaneet toimihenkilöiden palkkamallin vuoksi. Silti Ruotsi on edelleen kansainvälisesti mitattuna pienten palkkaerojen maa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, kirjoittaa Kauhanen.