Pienikin kosteikko suojaa ja ruokkii
”Varmasti moni metsästävä maanomistaja olisi valmis tekemään enemmänkin riistanhoitotoimenpiteitä, jotka samalla vahvistaisivat monimuotoisuutta. Järkeviin toimiin voi hakea erityistukia, mutta monia pelottaa niiden mutkikkuus. Siksi hyviä asioita jää tekemättä”, Mikko Alhainen sanoo. Harri Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA
”Ei tavoitella ihmeitä. Tehdään tekoja, jotka tekevät maaseudun maisemasta toimivan ja kauniin. Metsästäjä saa metsästettävää ja luonnon monimuotoisuus vahvistusta”, sanoo Mikko Alhainen, tilallinen ja Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö.
Mies on intohimoinen metsästäjä, mutta vähintään yhtä innokas monimuotoisuuden puolestapuhuja ja -tekijä.
”Monimuotoinen ja pienipiirteinen maisema on perinteisten riistalajien kannalta tärkeää. Riistalle on löydyttävä suojapaikka, ruokaa ja ravintoa ympäri vuoden. Jos maisema on autio, peltolinnut eivät pärjää talven yli”, Alhainen tiivistää näkemystään.
Hänen tilallaan on tehty useita pieniä kosteikkoja. Suunnitelmissa on ikimetsän suojelu ja päärakennuksen sekä läheisen Uurtaanjärven rannan väliin rakennettava kolmen hehtaarin kosteikko.
Alhainen harppoo kohti matalan Natura-järven rantoja.
Matkalla hän esittelee pellon reunaan yli kymmenen vuotta sitten kaivetun kosteikon. Se tehtiin aikanaan lohilammikoksi.
”Täällä keskellä hämäläistä metsäaluetta kun elämme, niin kolme saukkoa löysi lammikon. Lohet katosivat, ja nyt siellä on vain pienempää kalaa”, Alhainen naureskelee.
Hän korostaa olevansa iloinen siitä, että kosteikkojen ympärillä ei ole liiemmin liikkunut minkkejä.
Supikoiria pyydetään maatilan peltomaiseman reunoilta loukuilla.
Vesilinnut viihtyvät lohilammikon vedessä. Rantojen kasvillisuus houkuttelee hyönteisiä, lintuja ja muita peltoaukeiden eläimiä.
Isäntä on iloinen: ”Minä saan sorsia, ja samalla metsäojista kohti järveä virtaavien vesien humus ja ravinteet pysähtyvät kosteikkoon. Umpeen kasvamassa olleen järven vesi on puhdistunut.”
”Monimuotoisuus on käytännössä juuri tätä. Kaikki ovat riippuvaisia toisistaan.”
Kosteikkokierros jatkuu kohti järvenrantaa. Tilan päärakennuksen edessä leviävää peltoaukeaa on pidetty viljelykuivana jo nelisenkymmentä vuotta. Nyt pumppu uusitaan ja samalla luovutaan hankalasti viljeltävästä peltoalueesta.
Tilalle tulee iso kosteikko, jonka kasvillisuus suojaa vesistöjä ja rantojen riistaa. Metsästystä ihan pienestä pojasta saakka harrastanut Alhainen myhäilee.
Hän uskoo maata omistavien metsästäjien haluun vaalia monimuotoisuutta. Metsästystä harrastavien määrä on lisääntynyt.
”Mutta myös metsästyksen vastustajien määrä on kasvanut. Ympäristönhoidossa etu on kuitenkin yhteinen.”
”Toisaalta on helppo ymmärtää, että kun vuosikymmenet on totuttu ajatteluun, jonka mukaan kaikki joutoalueetkin on saatava tuottamaan viljaa tai kaikki metsät puuta, tarvitaan aikaa ennen kuin maanomistajat ovat valmiita palauttamaan vettä peltomaisemaan.”
Alhaisten tilalla on kunnostettu savimonttuja ja mutakuoppia.
Monimuotoisuuden vaaliminen ei jää siihen. Entisellä maitotilalla vanha lehmien laidunpaikka on kasvamassa umpeen. Alhainen suunnittelee kesälampaiden hankkimista perinneympäristön hoitajiksi.
”Muuten alue pusikoituu ja pukkaa nokkosia. Maiseman on hyvä pysyä avoimena. Aurinko ja tuuli pääsevät peltoon saakka. Monet eliöt ja eläimet viihtyvät avoimilla reuna-alueilla, joiden hoitoon ja kunnostukseen voi hakea ympäristötukia.”
Toinen suunnitelma odottaa toteutumistaan peltoaukean laidalla.
Louhikkoisen moreenirinteen valtavat kuuset ja männyt ovat saaneet kasvaa vuosikymmenet. Nuori isäntä haluaa pitää ne paikallaan ja päätti hakea hankalasti hoidettavalle metsäpalstalle yksityistä suojelua.
”Samalla säästän riistalintuja varten leppävaltaisen korpilohkon ja edellytän, että suojelusta huolimatta metsästys on sallittua. Jääpähän tyttärille palanen ikimetsää.”
Alhaisen mielestä hyvä maaseutu on muutakin kuin pelkkiä isoja ja tehokkaasti tuottavia peltolohkoja. Hänestä hankalasti viljeltäviä peltoja on järkevä ottaa ympäristönhoidon kohteiksi ja keskittää tuotantopanokset sinne, missä niistä on enemmän hyötyä.
”Haluan nähdä, miten lähes joutomaat muuttuvat kosteikkoina paratiisiksi.”
”Veden ympärillä pyörivä ötökkäkanta pitää sisällään valtavat määrät vaikkapa päivänkorentoja ja vesiperhosia. Ne houkuttelevat lepakoita, pääskysiä ja muita lintuja. Kuulen jo sammakoiden mielettömän kurnutuksen maisemassa, joka on täynnä elämää.”
HIA SJÖBLOM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
