Kymmenen kysymystä järjestöuudistuksesta

Järjestöuudistuksen myötä metsänomistajien liitot lakkautetaan ja metsänhoitoyhdistykset voivat hakea MTK:n jäsenyyttä. MTK:n valtuuskunta hyväksyi syksyn kokouksessaan MTK:n sääntömuutosesityksen ensimmäistä kertaa. Voimaan tullakseen säännöt vaativat vielä toisen hyväksynnän.

1. Mikä on järjestöuudistuksen perimmäinen tarkoitus?

Uudistuksen tavoite on koota maaseutuelinkeinojen harjoittajat entistä selvemmin yhden MTK-sateenvarjon alle. Samalla uudistuksessa otetaan huomioon metsänhoitoyhdistyksissä tapahtunut rakennekehitys ja metsänhoitoyhdistyslain muuttuminen.

2. Miksi metsäpuolelle haluttiin kaksiportainen järjestelmä, kun maatalouspuolella on edelleen kolmiportainen?

Metsänhoitoyhdistysten (mhy) määrä on vähentynyt voimakkaasti. Jo nyt esimerkiksi Pohjois-Karjalassa metsänhoitoyhdistys on samankokoinen kuin maakunnallinen metsänomistajaliitto. Tällaisessa kehityksessä liitoilla ei enää ole selvää roolia.

Aiemmin metsänomistajien liitot yhdistyivät suuremmiksi alueiksi, kun metsänhoitoyhdistyksiä liittyi toisiinsa. Nyt se tie on kuljettu loppuun.

Maataloustuottajayhdistyksissä ja MTK-liitoissa vastaavaa kehitystä ei ole vielä suuressa määrin tapahtunut. Näin ollen liitoille on selvä rooli olemassa.

3. Pitääkö viljelijä–metsänomistajien maksaa jäsenmaksua sekä tuottajayhdistykseen että metsänhoitoyhdistykseen? Miten jäsenmaksujen suuruus määräytyy?

Jäsenmaksuista päättävät paikalliset tuottajayhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset. Näin ollen jäsenmaksun tasosta ei voida päättää keskitetysti. Myös jäsenmaksun perusteet määritellään paikallisesti.

MTK antaa vielä myöhemmin tänä vuonna asiasta suosituksia, mutta ne ovat vain suosituksia.

Linja on, että maataloustuottajayhdistysten jäsenmaksu määrättäisiin entistä selvemmin maataloustuotannon perusteella ja metsään perustuva jäsenmaksu maksettaisiin metsänhoitoyhdistykselle.

Jatkossa jäsenedut keskittyvät maataloustuottajayhdistyksissä nimenomaan maatalouteen ja maatilaan, metsänhoitoyhdistyksissä metsäpalveluihin.

4. Kuinka monta metsänhoitoyhdistystä on jo ilmaissut aikeensa hakea MTK:n jäsenyyttä? Kuinka monen mhy:n uskot hakevan MTK:n jäsenyyttä?

Yhdistysten valtuustojen kokoukset ovat vasta alkaneet. Tällä hetkellä kymmenkunta metsänhoitoyhdistystä on jättänyt myönteisen ilmoituksen asiasta. Ennakkotiedot kuitenkin kertovat, että yhdistykset olisivat hyvin laajassa määrin tekemässä asiasta myönteisiä päätöksiä.

5. Mitä tapahtuu metsänhoitoyhdistyksille, jotka eivät liity MTK:hon? Miten ne erottuvat?

MTK-järjestön ulkopuolella olevat yhdistykset eivät esimerkiksi saa käyttää nykyistä metsänhoitoyhdistysten logoa. Samalla ne ovat kaikkien keskitettyjen MTK:n palveluiden ulkopuolella. Myöskään näiden yhdistysten yksityiset metsänomistajajäsenet eivät voi saada MTK:n jäsenetuja tai -palveluita.

6. Mitä tapahtuu metsänomistajien liitoille ja niiden työntekijöille?

MTK:n uuden alueellisen toiminnan organisointi on loppusuoralla. Metsänomistajien liittojen toiminta loppuu, mutta alueille jää tuttuja liittojen toimihenkilöitä, jotka ovat sitten keskusliiton palveluksessa. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät toukokuun aikana.

7. Miten jatkossa haetaan PEFC-ryhmäsertifikaattia?

Nykyinen standardi määrittää alueellisen metsäsertifioinnin hakijoiksi metsänomistajien liitot, mutta niiden toiminta on loppumassa 31.12.2014.

Kun standardiin tehdään merkittäviä rakenteellisia muutoksia, ne on hyväksytettävä kansainvälisellä PEFC:llä. Tällainen prosessi ei ole valmis ennen vuodenvaihdetta.

Yksinkertaisinta olisi, että alueellisten sertifikaattien haltija on siirtymäkauden ajan MTK. PEFC Suomi voinee tehdä tämänkaltaisen muutokseen standardiin ilman raskasta hyväksyttämiskierrosta.

Sertifikaattien ja sertifioinnin siirtäminen MTK:lle mahdollistaa nykyisten toimintamallien käytön, mikä on erittäin kustannustehokasta kaikkien sertifiointiin sitoutuneitten toimijoitten kannalta.

(Kysymykseen vastasi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.)

8. Lopetetaanko MTK:n metsäjäsenyys? Voiko metsänomistaja liittyä MTK:n jäseneksi muuten kuin mhy:n kautta?

Metsänomistajien jäsenyys metsänomistajien liitoissa loppuu. Näitä metsänomistajia lähestytään kesäkuussa ja heille kerrotaan vaihtoehtoisista, uusista järjestäytymistavoista. Luonnollisesti kaikki metsänomistajat ovat tervetulleita metsänhoitoyhdistysten jäseniksi. He voivat edelleen olla jäsenenä tai liittyä myös paikallisiin tuottajayhdistyksiin.

9. Voivatko yhteismetsät hakea MTK:n jäsenyyttä?

Yhteismetsät voivat luonnollisesti liittyä jäseniksi metsänhoitoyhdistysten kautta. Selvittelyn alla ovat vielä suorat, yhteisöjäsenyyteen perustuvat jäsenöitymismahdollisuudet.

10. Mistä kaikesta pitää vielä neuvotella ennen järjestöuudistuksen hyväksymistä? Onko MTK:n sääntömuutokselle vielä ehtoja?

Monista asioista esimerkiksi metsänomistajaliittojen toiminnan lopettamiseen liittyen pitää vielä sopia. Myös jäsenmaksujen jakoperusteista metsänhoitoyhdistysten kesken pitää virallisesti vielä sopia. Avoinna olevat asiat ovat lähinnä teknisluonteisia kysymyksiä.

Keskusliiton säännöt on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty. Mikäli jäsenyyttä hakevien metsänhoitoyhdistysten määrä jäisi kovin alhaiseksi, MTK:n valtuuskunta joutuisi luonnollisesti harkitsemaan sääntömuutoksen toteuttamista.

SUVI NIEMI

HEIKKI VUORELA

Jäsen-

maksuista päättävät paikalliset tuottajayhdistykset

ja metsänhoito-

yhdistykset. Myös jäsenmaksun

perusteet

määritellään

paikallisesti.«

Jatkossa

jäsenedut

keskittyvät

maataloustuottajayhdistyksissä

nimenomaan

maatalouteen ja maatilaan, metsänhoitoyhdistyksissä metsäpalveluihin.«

Metsänomistajien

liittojen toiminta loppuu, mutta

alueille jää tuttuja liittojen toimi-

henkilöitä, jotka ovat sitten

keskusliiton

palveluksessa.«

Kaikki metsän-

omistajat ovat tervetulleita

metsänhoitoyhdistysten jäseniksi.

He voivat edelleen olla jäsenenä tai

liittyä myös

paikallisiin tuottaja-yhdistyksiin.«

Avaa artikkelin PDF