Ex-ministeri Jari Koskinenei halua uutta sixpack-hallitusta
Kari Salonen Jari Koskisella on nyt aikaa kotitilan töille. Aivan varmaa ei silti ole, saako traktori keväällä peräänsä kylvökoneen kuuden vuoden tauon jälkeen. Kuva: Viestilehtien arkistoHauho, Hämeenlinna (MT)
Jos kuusi puoluetta on hallituksessa ja kaksi oppositiossa, niin onhan se vähän kummallinen jako, Jari Koskinen (kok.) sanoo.
Sellaisessa hallituksessa Koskinen istui maa- ja metsätalousministerinä juhannuksesta 2011 huhtikuuhun 2014, ja viiden puolueen hallituksessa juhannukseen 2014.
”Neuvotteluja tarvittiin paljon. Se hidasti päätöksentekoa.”
”Mutta vaalitulos oli silloin sellainen. Toivottavasti ensi vaaleissa tulos on selkeämpi.”
Tiukimmat neuvottelut Koskinen kävi ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) kanssa.
”Vihreiden kanssa piti neuvotella ja vääntää joka asiasta. Se oli erittäin kuluttavaa.”
Koskinen hämmästelee, että vihreät äskettäin ilmoittivat haluavansa olla maaseudun puolue.
”Puheet ja teot ovat eri planeetoilta. Esimerkkejä olisi paljonkin, mutta otetaan kaksi, iso ja pieni.”
”Iso on turkistarhaus. Se tuo tuhansia työpaikkoja ja satoja miljoonia euroja vientituloa. Ei sellaista ole varaa kieltää.”
”Pienempi on syksyltä 2012. Vettä tuli enemmän kuin 50 vuoteen. Lannan levittämiseksi olisi tarvittu joustoa nitraattidirektiiviin. Ruotsissa niin tehtiin.”
”Ville Niinistön kanssa väännettiin asiasta moneen kertaan, mutta asia ei edennyt, ei yhtään.”
Kommenttia vihreistä moni yritti lypsää Koskiselta jo ministeriaikana. Turhaan. ”Silloin oltiin hallituksessa”, hän perustelee ruodussa pysymistä.
Sopimuksista ja pelisäännöistä Koskinen piti kiinni myös säästötalkoissa. Kaikki eivät niin tehneet.
”Helmi–maaliskuussa sovittiin yhdessä menokehykset. Toukokuussa tietyt ministeriöt ja ministerit esittivätkin jotain muuta.”
Koskinen on huolissaan, kun kaikki eivät näytä vieläkään ymmärtävän, kuinka paha taloustilanne on.
”Tämä ei ratkea lisävelalla ja elvytyksellä. Vaaditaan sitoutumista, joka ainoan kiven kääntämistä.”
Tulevaan vaalikeskusteluun Koskinen kaipaa tosiasioiden tunnustamista. Hän uskoo, että valtaosa äänestäjistä ymmärtää tilanteen. Valintoja on tehtävä.
”Jos on 150 miljoonan euron tarve sekä soiden suojeluun, maanpuolustukseen että teiden kunnossapitoon, eikä kaikkeen ole varaa, mistä tingitään, mikä on tärkein?”
Ministerikaudestaan Koskinen nostaa esiin metsälakien uudistamisen ja EU:n maatalousuudistuksen.
”Metsälainsäädännön uudistaminen onnistui kaikkien toimijoiden yhteistyöllä. Sen sijaan kalastuslakia valmisteltiin kolme vuotta, eikä mistään oltu yksimielisiä.”
”EU:n maatalousuudistuksessa pystyimme vaikuttamaan moniin asioihin ja saamaan ne Suomelle sopivammiksi. Sen eteen tehtiin paljon työtä ja matkoja.”
Tapansa mukaan Koskinen ei korosta omaa osuuttaan. Hän muistuttaa valtiosihteeri Risto Artjoen (kok.), virkamiesten ja muiden – tuottajajärjestöjenkin – työstä.
Kiitoksen saavat myös hallitus- ja puoluetoverit, silloiset pääministeri Jyrki Katainen ja eurooppaministeri Alexander Stubb.
”Kaksikko puolusti Suomen etua EU:n rahoituspaketissa. Suomen maaseutu sai saman kuin ennen, vähän lisääkin. Moni muu maa menetti satoja miljoonia.”
Kesken ministerikaudella jäi viennin edistäminen. ”Muu tuli pääsääntöisesti ainakin melkein valmiiksi.”
Koskinen ehti tehdä yritysten edustajien kanssa kolme vienninedistämismatkaa: Kiinaan, Turkkiin ja Azerbaidzaniin. Muitakin oli suunnitelmissa.
Kiinaan lähti viime keväänä ensimmäinen ohralasti, toissa viikolla tuli tieto sianlihan vientimahdollisuudesta.
Koskinen muistuttaa työtä tehdyn jo aiemmin ja patistaa jatkamaan sitä. ”Yritykset tarvitsevat ministerien vetoapua uusien markkinoiden avaamiseen.”
”Onneksi mielikuvat ovat muuttuneet. Muissakin ministeriöissä ymmärretään ruuan, maatalouskoneiden ja elintarvikehygienian vientimahdollisuudet.”
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
