Sähkön siirto jopa 70 prosenttia sähkölaskusta – Tilanne ärsyttää maaseudulla asuvia

Sähkölaitosasentaja Marko Keihtä irrotti Oulun Energian linjoilla pylväsnousua liittääkseen sen maakaapeliverkkoon viime torstaina Oulussa. Kuva: Pekka Fali

Tehohinnoittelussa sähköstä laskutetaan sähkömittarin ilmoittaman suurimman käytetyn tehon tunnin tai tuntien perusteella. Kuva: Pekka Fali

Sähkön siirron kiinteä kuukausimaksu on kasvanut maaseudulla jo 70 prosenttiin sähkölaskusta. Käyttäjiä ärsyttää, ettei kulutusta muuttamalla pysty pienentämään sähkölaskua.

Energiaviraston mukaan sähkön siirron kiinteiden maksujen osuus on noussut maaseudulla muutamassa vuodessa 60:stä 70 prosenttiin, kun kaupungeissa osuus jää alle puoleen. Samaan aikaan siirtohinnat nousevat.

MTK:n energia-asiantuntijan Anssi Kainulaisen mukaan suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen eli sähköstä pitäisi laskuttaa kulutuksen mukaan. Silloin asiakkaalla olisi kiinnostusta vähentää sähkönkulutustaan.

"Kehitys on täysin vastoin energiatehokkuusajattelua."

Viljatiloja harmittaa, että alle kuukauden käytettävää viljankuivaamoa varten pitää maksaa koko vuoden ajan suuren sulakkeen perusmaksua.

63 ampeerin sulakkeen perusmaksu on jopa parituhatta euroa 25 ampeerin sulaketta suurempi ja monilla tiloilla tarvitaan vielä suurempaa sulaketta kuivauksen vuoksi.

"Mikäli tehomaksulla saadaan korvattua kiinteitä maksuja ja lisättyä joustoa, hyvä on. Mutta paljon on vielä kysymysmerkkejä ilmassa", Kainulainen sanoo.

Monet sähkönsiirtoyhtiöt haluaisivat muuttaa sähkön siirtohinnoittelua siten, että laskulla näkyy myös käytetty teho kiinteän kuukausimaksun tai käytetyn sähkömäärän lisäksi.

Muutoksesta hyötyisivät eniten sähköä tasaisesti ja paljon käyttävät kuluttajat, esimerkiksi sähkölämmittäjät.

"He hyötyisivät etenkin silloin, jos pystyvät vähentämään sähkön käyttöä juuri niinä tunteina, jolloin he yleensä käyttävät sitä erityisen paljon", ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Suhteellisesti eniten muutos nostaisi sähkölaskua kesämökeillä ja taloissa, joissa asutaan satunnaisesti, mutta joinakin tunteina kulutus on suurta.

Nykyisillä etäluettavilla sähkömittareilla pystytään seuraamaan sähkönkulutustehoja tunneittain. Laskutus voisi perustua joko vuoden tai kuukauden huipputehotuntiin tai tuntien keskiarvoon.

Vastaava tehohinnoittelu on nykyisin karkeammin käytössä pääsulakkeen koon kautta. Mitä suurempi sulakekoko, sen suurempi perusmaksu ja sitä enemmän siirrosta laskutetaan.

Sähköliittymän hinta riippuu sulakekoosta, esimerkiksi 63 ampeerin pääsulake on monin kerroin 25 ampeerin sulaketta kalliimpi.

Sähkölasku jaetaan nykyisin kahteen osaan: sähköenergiaan, jonka voi kilpailuttaa, ja sähkön siirtoon, joka on alueen siirtoyhtiön eli jakeluverkon haltijan monopoli. Molemmissa laskuissa on veroa ja sen osuus koko laskusta on kolmannes tai pienkuluttajilla jopa puolet.

Nykyisin sähkönsiirto laskutetaan kiinteänä perusmaksuna (euroja kuukaudessa) ja sähkön siirron määrästä riippuvana maksuna (senttejä/kilowattitunti). Nyt siis kaavaillaan tehomaksua (euro/kilowatti).

Pahkala toivoo, että tehomaksulla korvattaisiin kiinteää perusmaksua.

Tehomaksulla siirtomaksuista voisi tehdä kustannusvastaavampia. Verkkoyhtiöiden keräämä rahamäärä ei nousisi, koska Energiavirasto valvoo siirtomaksujen kohtuullisuutta.

Sähkönsiirtoyhtiöiden kustannukset koostuvat tietyn tehoisen verkon rakentamisesta ja ylläpidosta eikä siitä, kuinka paljon sähköä verkossa siirtyy vuoden tai kuukauden aikana.

Pahkalan mukaan sähkömarkkinoita kehittävä älyverkkotyöryhmä on kannattanut väliraportissaan kiinteän perusmaksun korvaavaa tehomaksua muun muassa sen vuoksi, että se kannustaa asiakkaita omin toimin vähentämään huippukulutustaan, jotka aiheuttavat verkon kustannukset.

Tehomaksu voisi tuoda viljatiloille parannusta, jos lasku tulisi kuukausittain määräytyvän ylimmän tehon mukaan.