Kartat ja rekisterit käyttöön
Kiitokset Euroopan unionin inspire-direktiiville, että kartta-aineistoa on avattu verkossa meille tavallisillekin käyttöön.
Kiitokset myös Paikkatieto- ja karttaikkunan väelle käyttäjäystävällisten järjestelmien kehittämisestä ja Tampereen kaupungille aineistojen rohkeasta avaamisesta.
Edesmenneet maastokartoittajat hyrisevät tyytyväisyyttään taivaassa, kun heidän tuskalla ja hiellä keräämänsä tiedot tulevat laajempaan käyttöön.
Verhojen taakse jäivät kuitenkin vielä rajamerkit, tieoikeudet ja rasitteet, kiinteistörekisterin karttaotteet, kiinteistörekisteriotteet, lainhuudot ja rasitustodistukset sekä kauppahintarekisteri ja peltolohkorekisteri kokonaan.
Se johtuu tietosuojasta, jota ei ole laissa määritelty. Jos joku vaan maksaa, niin hallintojuristit kyllä määrittelevät sitä vaikka hamaan tulevaisuuteen.
Ja kuitenkin, jos maksaa, niin myös tavan tallaaja saa ostaa kiinteistörekisteriotteen ja -kartan, lainhuuto- ja rasitustodistuksen sekä jäljennökset maanmittaus- ja kiinteistötoimituksista.
Jo talonpoikaisjärki sanoo, että kiinteistötiedot ovat yhteiskunnan toiminnalle laajasti hyödyllisiä eikä niitä sen takia saisi salata.
Myös maakaaren mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia, ja rekisteristä saa luovuttaa tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain estämättä myös sähköisessä muodossa.
Kiinteistörekisterin tarkoituksena on varmistaa oikeuksia ja rasituksia koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus kiinteistöä koskevien oikeustoimien ja hankkeiden valmistelua ja tekemistä varten.
Koskevatko tuollaiset toimet myös maanomistajia ja peräti lampuotejakin, jotka eivät vielä mitään omista?
Pitää neuvotella kiinteistön ostosta, selvittää rajapyykkien sijaintia, ilmoittaa rajan karsimisesta rajanaapurille, selvittää tien käyttäjiä, tieoikeuden tai venevalkaman olemassaoloa ja sijaintia, kysyä lupaa puutavaran ajoon tai hakkuukoneen siirtämiseen toisen maan kautta, ilmoittaa tien päälle kaatuneista puista, kysyä lupaa ojan kaivamiseen ja niin edelleen.
Perustelut tietojen pihtaamiseen ovat täysin näennäisiä, koska laajat aineistot on jo ajat sitten luovutettu yksityisille yrityksille.
Viranomaiset myyvät vuosittain miljoonilla euroilla ihmisten henkilötietoja yksityisille yrityksille, esimerkiksi Väestörekisterikeskus yli 12 miljoonalla eurolla viime vuonna.
Tietoja ostavat suoramarkkinointiyritykset, lehtitalot, kiinteistövälittäjät, teleoperaattorit, energialaitokset, rakentajat, pankki- ja luottolaitokset ja niin edelleen.
Yritykset taas tekevät bisnestä myymällä tietoja kaikille, jotka ovat valmiita siitä maksamaan. Katso vaikka osoitteesta Kauppalehti – tietopalvelut.
Valtiolla on vanhastaankin kokemusta tietojen pihtaamisessa.
Maanmittaustoimituksista ei aikaisemmin koskaan annettu karttaa, pelkkä lohkomis- tai jakokirja ja tietysti lasku. Jos halusi kartan, se piti erikseen tilata ja maksaa.
Käytäntö oli vielä 1980-luvulla voimissaan, jolloin purnasin sitä vastaan, turhaan tosin silloinkin.
Kaakkois-Suomessa Maanmittauslaitos on kuitenkin monta kymmentä vuotta auliisti halunnut lainata maanomistajien karttoja, koska maarekisteriaineisto tuhoutui sodassa.
Lainoista ei ole mitään maksettu ja joitakin on vielä palauttamattakin.
Niilo Puhakka
Siilinjärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
